Vai ei meillä ole korruptiota?

Suomi ei ole Sisilia, mutta ei se tarkoita sitä, ettei meillä ole korruptiota.

Katsokaa nyt S-ryhmää ja poliitikkoja sen hallinnossa. Kymmeniä tuhansia euroja vuodessa muutamasta kokouksesta ilman mitään vastuuta tai päätöksiä. Oletteko nähneet S-ryhmän kauppoja tai ravintoloita huonoilla liikepaikoilla?

Katsokaa Kojamoa ja ay-liikkeen miljoonien eurojen verottomia osinkoja. Ei ole ay-liikkeen talutusnuorassa kulkeva Marinin hallitus tähän puuttumassa.

Katsokaa sähkölaskuanne ja erityisesti siirtohintoja. Kuntien omistamat yhtiöt keräävät asiakkailtaan piiloveroa eikä kukaan tee asialle mitään.

Ja nyt katsotaan poliittisia virkanimityksiä.

Raimo Luoma, Mikko Koskinen, Pilvi Torsti, Kirsi Pimiä, Tuomo Puumala, Kimmo Tiilikainen… Lista on pitkä eikä tunnu ikinä loppuvan. Osa on jo uudessa virassa. Loput pian. Kannattaa seurata.

Kaava on aina sama. Hallituspuolueet nimittivät valtaan päästyään uskollisia avustajiaan palkkiovirkoihin. Eduskunnasta pudonneet ovat ensin valtiosihteereinä kymppitonnin palkalla ja siirtyvät siitä sitten virkoihin.

Politiikassa toimiminen ei tee ihmisestä epäpätevää, mutta puolueiden toiminta ohituskaistoineen on täysin härskiä. Pätevämmät virkamiehet jäävät poliitikkojen jalkoihin.

Ja avustajien määrää nykyinen hallitus lisäsi rutkasti EU-puheenjohtajuuden takia. Puheenjohtajuus meni, avustajat jäivät.

Valta turmelee kaikki perinteiset puolueet, vaikka muuta sanovat.

Vai mitä sanotte tästä; 2015 vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi, että poliittisista virkanimityksistä on päästävä eroon. Neljä vuotta myöhemmin vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi, että poliittiset virkanimitykset vievät politiikasta uskottavuuden. Ex-puheenjohtaja Satu Hassi kirjoitti 2004 vihreiden eroavan poliittisista puolueista sillä, että se ei tee virkakoneistoon poliittisia nimityksiä.

Nykyinen puheenjohtaja Maria Ohisalo on myös sanonut, että vihreät ei tee poliittisia nimityksiä. Miten vihreät voivat puhua näin paljon täyttä palturia?

Heti kun pääsivät valtaan, aloittivat poliittiset nimitykset.

Ohisalosta tuli sisäministeri ja nimitti heti ministeriön kansliapäällikön, johtajan ministeriön maahanmuuttoon ja Migrin ylijohtajan. Näin nopeaa läänitystä ei ole aiemmin nähty.
Miten politiikassa voisi olla uskottavuutta, kun näin toimitaan?