Reply To: Palataan edelliseen

Tarkkailulähetteen kirjoittamiseen riittää perusteltu epäily mielisairaudesta eli se, että jokin kliininen merkki tai oire viittaa merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavaan mielisairauteen ja tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit todennäköisesti täyttyvät (taulukko 1). Diagnoosin ei tässä vaiheessa tarvitse olla varma. M1-lähete merkitsee siten vasta tahdosta riippumatta toteutettavaa psykiatrista konsultaatiota. Muiden palvelujen soveltuvuutta ei tarvitse käytännössä kokeilla, vaan perusteeksi riittävät kokemusperäinen tieto ja käsitys siitä, ettei potilas hyödy muusta saatavilla olevasta hoidosta.

Tahdosta riippumattoman hoidon perusteena olevaksi mielisairaudeksi katsotaan vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy todellisuudentajun häiriintyminen siten, että tilaa voidaan pitää psykoosina. Tällaisia sairaustiloja ovat delirium, skitsofreniaryhmän psykoosit, psykoottinen depressio, psykoottinen kaksisuuntainen mielialahäiriö, muut psykoosit, kuten orgaaniset psykoosit ja päihteiden käytön aiheuttamat psykoottiset tilat, ja dementian vaikeat ilmenemismuodot. Jos potilas on alaikäinen, riittää perusteltu epäily vakavasta mielenterveyden häiriöstä.

Itsemurhavaara, päihteiden hallitsematon käyttö tai väkivaltaisuus ei sellaisenaan riitä mielenterveyslaissa säädetyn tahdosta riippumattoman hoidon edellytykseksi (Hallituksen esitys n:o 201, 1989). Suuren itsemurhavaaran taustalla saattaa olla hankalasti diagnosoitavissa oleva psykoottinen depressio. Viitteenä tällaisesta masennustilasta ovat korostuneen epärealistinen syyllisyys ja syvä toivottomuus. Psykoottisen masennuksen diagnoosi ei edellytä havaintoja harha-aistimuksista tai oudoista harhaluuloista. Hyvin vakavassa itsemurhavaarassa olevan ja toivottoman potilaan lähettäminen M1-lähetteellä tai tarkkailuun asettaminen mielenterveyslain pykälän 13 mukaan ei näin ollen ole perusteetonta.