Kivut ja säryt katosivat

– Pitkään vaivanneet säryt ovat nyt kokonaan poissa, ja myös pirteyttä ja energiaa on tullut lisää, 79-vuotias Olavi Burman kertoo sekä itsensä että vaimonsa puolesta.


Lappeenrantalainen Olavi Burman täyttää ensi syksynä 80 vuotta, mutta ei aio pitää mitään isompia juhlia. Ikätoverit ovat niistä tarpeeksi varoitelleet.

Olavi on ollut eläkkeellä jo 20 vuotta. Hän toimi viimeiset 22 vuotta sähkökonekorjaamon varastonhoitajana ja osittain myös autokuskina. Olavi on ollut Railinsa kanssa naimisissa joulukuusta 1955 lähtien – eli kohta 60 vuotta.

– Jotkut ovat ihmetelleet, kuinka olen näin pitkään elänyt saman muijan kanssa, mutta olen vastannut kyselijöille, että pitäisi ottaessa katsoa, että saa kerralla kunnollisen, hän veistelee.

Olavilla ja Raililla on ollut sekä poika että tytär, mutta tytär menehtyi valitettavasti rintasyöpään vuonna 1996. Tyttären tuolloin 17-vuotias poika muutti asumaan Burmanien luokse ja on yhä sillä tiellään. Vuosi 1996 oli Olaville muutenkin raskas, sillä samana vuonna kuoli myös hänen äitinsä. Myös oma terveys alkoi reistailla.

– Minulla todettiin ylitoimiva kilpirauhanen, joka väsytti ja hiostutti hirveästi. Sain siihen varmaan vähän liian rankan lääkityksen, jolloin se muuttui alitoiminnaksi, ja siitä lähtien olen syönyt kilpirauhaslääkettä. Samoihin aikoihin myös sydän alkoi reistailla, ja olen ollut viisi kertaa keskussairaalan teholla kammiovärinän takia. Sydäntä seurataan koko ajan ja olen mukana suuressa tutkimuksessakin.

Olavi on ollut urheilumiehiä, ja hän harrastanut muun muassa kilpasoutua viitisen vuotta. Hän kiitteleekin urheilutaustaansa nykyisestä hyvästä kunnostaan. Tekevälle kuitenkin sattuu.

– Olin pari vuotta sitten tulossa kaupasta ja olin laittamassa ruokakassia autoon, kun tuuli tarttui ja painoi ovea sen verran kiinni, että löin oikean käsivarteni hauiksen terävään etuoven nurkkaan. Ja pari viikkoa sen jälkeen sama tapahtui tietysti uudestaan.

Särkylääkkeet jäivät

Olavi on ollut neljättä vuotta kerran viikossa puolentoista tunnin ajan äijäjoogassa, mutta viime keväänä hän ei pystynyt viemään viimeisiä kertoja läpi muuten kuin särkylääkkeiden avulla. Onnellinen sattuma puuttui kuitenkin peliin.

– Olemme vaimon kanssa käyttäneet magnesiumia lihaskramppien ja suonenvetojen ehkäisemiseksi. Menimme taas kerran ostamaan sitä Kauppakadun Life-liikkeestä, kun huomasimme sinivalkoisen korkeahkon pöntön. Kysyin tutulta myyjättäreltä, mitä se oli, ja sain kuulla sen olevan Serrapeptaasia. Hintalappu oli 59 euroa.

Vaimolla oli ollut selkäleikkauksen jälkeen ongelmia selkänsä takia ja Olavi tappeli edelleen käsivartensa kanssa. Vain hinta pisti pikkuisen käsijarrua päälle. Olavi alkoi ottaa yhden kapselin Serrapeptaasia joka aamu aamupuuron yhteydessä. Kolmen viikon paikkeilla hän huomasi, että käsivartta ei enää pakottanutkaan.

– Tilanne parani, mitä enemmän Serrapeptaasia söin. Vatsakin pelasi hyvin. Kaikkein eniten nautin kuitenkin siitä, ettei särkylääkkeisiin tarvinnut enää koskea. Vaimon selkäkin parantui niin hyvin, että teimme 6–7 tunnin sieni-, puolukka- ja mustikkaretkiä. Joskus ajelimme jopa 30 kilometrin päähän Taipalsaarelle, missä on hyvät marja- ja sienipaikat.

Takaisin äijäjoogaan

Kun äijäjooga alkoi taas syksyllä, Olavi pystyi olemaan täysillä mukana.

– Seuraan oli tullut kuusi uutta jäsentä ja syksyn ensimmäisessä äijäjoogassa oli peräti 31 henkeä. Kerroin heti kärkeen, etten ole minkään firman mannekiini vaan puhun puhtaasti omista kokemuksistani. Kaverit ymmärsivät asian, ja niin yksi ja toinen alkoi kokeilla serraa.

Seuraavilla kerroilla aika moni tuli kertomaan omista myönteisistä kokemuksistaan.

– Yhdellä oli ollut olkapäässä vähän vaivaa, toinen kertoi päässeensä polvivaivastaan eroon, ja kolmannella oli ollut reidessä jatkuvia suonenvetoja. Muitakin samanlaisia viestejä on tullut koko ajan.

Olavi on enemmän kuin tyytyväinen nykytilaansa, vaikka viime lokakuussa hänelle tulikin puutarhatöissä aivoinfarkti. Hän kuitenkin selvisi siitä, mutta lääkitystä tuli tietysti lisää. Asia ei kuitenkaan enää häntä suuremmin vaivaa. Kunto on muuten kuin kiviaitaa, sillä hemoglobiinikin on peräti 157.

– Kävelylenkit ovat pidentyneet ja tihentyneet. Kovilla pakkasilla en sentään lähtenyt ulos, sillä minulla on kaiken muun lisäksi keuhkoahtauma. Olisi pitänyt lopettaa tupakointi kymmenen vuotta aikaisemmin.

Serrapeptaasi on lisännyt henkistä kanttia ja jooga on osaltaan auttanut asiaa.

– Paitsi että serra paransi oman käsivaivani ja vaimolta selän, olemme saaneet runsaasti lisää pirteyttä ja energiaa. Teemme nykyään vähintään kolme kertaa viikossa 4–7 kilometrin mittaisen lenkin. Paljon on siis tilanne muuttunut parempaan suuntaan.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Ville Tulkki

Terveys-Hymy 6-12

Teksti: Hymy
Avainsanat: hauis, kipu, selkä, särky

Kommentit

Oma kommentti