Parsasta saa foolihappoa

Parsa, latinaksi Aspragus officinalis, on läheistä sukua liljoille. Se sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa foolihappoa. Kolme tai neljä parsanvartta ruokalautasella riittää kattamaan yli puolet päivittäisestä foolihapon tarpeesta. Foolihappo ehkäisee kasvavan sikiön selkäydinvaurioita, joten erityisesti raskaana olevien naisten kannattaa syödä sitä. Foolihappoa pidetään myös tärkeänä vitamiinina sydämen ja verisuonten toiminnalle. On arveltu, että foolihappo pystyy pudottamaan elimistölle haitallisen homokysteiinin pitoisuutta veressä. Parsaa pidetään myös tehokkaana nesteenpoistajana eli diureettina. Tämä vaikutus johtunee siitä, että parsa sisältää runsaasti kaliumia mutta vain vähän natriumia ja kun nämä kaksi mineraalia yhdistetään parsalle tyypilliseen asparagiini-aminohappoon, syntyy parsan nesteitä poistava ominaisuus.

Parsaa on luonnonmukaisissa hoidoissa käytetty nivelrikon ja reumatismin hoidossa ja myös PMS-oireiden lievityksessä. Parsa sisältää myös inuliini-nimistä hiilihydraattia, joka luultavasti on hyödyksi suolistomme terveyttä edistäville bakteereille. Parsaa on käytetty lääkekasvina jo parin vuosituhannen ajan, sillä se sisältää myös K- ja C-vitamiinia, foolihapon ohella useita muitakin B-ryhmän vitamiineja sekä hivenaineista mangaania, kuparia ja fosforia. Se on myös hyvä ravintokuidun ja proteiinin lähde. Kihtipotilaiden on kuitenkin syytä välttää parsaa, sillä se sisältää runsaasti puriineja.

Teksti: Hymy
Avainsanat: raskaus, sydän, nivelrikko, kupari, parsa, foolihappo, vitamiini, sikiö, verisuonet, asparagiini-aminohappo, reumatismi, PMS-oireet, inuliini, hiilihydraatti, K-vitamiini, C-vitamiini, hivenaine, fosfori, mangaani

Kommentit

Oma kommentti