Professori Raimo Sulkava: Varhaista Alzheimeria voi hoitaa

Mainos

Professori Raimo Sulkava kertoo, että kun Alzheimerin taudin hoito aloitetaan tarpeeksi varhain, tulokset voivat olla erittäin hyvät. Sairaus ei välttämättä johda vuodepotilaaksi.

Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri, professori Raimo Sulkava kertoo, että sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen ja ravitsemushoidon ansiosta Alzheimerin tautia sairastavat pystyvät parhaimmassa tapauksessa elämään normaalia elämää pitkäänkin, jopa 15 vuotta diagnoosin saamisesta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito päästään aloittamaan, sitä parempia tulokset ovat.
– Jos hoito aloitetaan, kun oireet ovat vielä vähäisiä eikä magneettikuvissa näy huomattavia muutoksia, ennuste on usein hyvä. Potilas saattaa olla hyvässä kunnossa vielä viiden tai jopa 15 vuoden päästä. Jos on kyse iäkkäästä ihmisestä, tauti ei välttämättä koskaan etene vaikean dementian vaiheeseen. Sairaus ei suinkaan aina johda vuodepotilaaksi, hän sanoo.
Sulkava aloittaa aina heti diagnoosin jälkeen lääkityksen asetyylikoliiniesteraasientsyymin estäjällä eli AKE-lääkkeellä. Sopiva lääke valitaan kolmesta tarjolla olevasta lääkkeestä mahdollisimman vähäisten haittavaikutusten perusteella.
– Uskon, että lähitulevaisuudessa löytyy lääke, jolla Alzheimerin tautia voidaan ennaltaehkäistä tai taudin eteneminen voidaan pysäyttää kokonaan, Sulkava pohtii.

Kalaa kannattaa syödä

Elämäntavoilla on suuri merkitys Alzheimerin taudin hoidossa. Fyysisestä kunnosta kannattaa huolehtia liikkumalla. Potilas ei saisi jäädä kotiin, sillä aktiivisesta elämästä ja kulttuuritilaisuuksissa käymisestä on hyötyä aivojen toimintakyvyn ylläpitämisessä.
– Myös ravitsemus on hyvin tärkeä Alzheimerin taudin hoidossa. Käytännössä potilas laihtuu lähes aina, ellei syömiseen puututa. Verenpainetaudit, korkea kolesteroli ja diabetes lisäävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, joten nämä sairaudet tulisi hoitaa kunnolla, Sulkava summaa.
Alzheimerin tautia sairastavan ravitsemuksessa on kiinnitettävä huomiota kaloreiden ja proteiinin saantiin, jotta potilaan paino pysyisi tasaisena eivätkä lihakset kuihtuisi.
– Omassa tutkimuksessani selvisi, että syömällä kalaa kaksi kertaa viikossa muutosten riski pienenee huomattavasti. Välimeren ruokavalio, joka sisältää kalan lisäksi runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja kasviöljyjä, on hyväksi aivoille, Sulkava neuvoo.
Vitamiinien suhteen on tärkeintä, että niitä kaikkia saadaan. B12-vitamiinin puutos aiheuttaa muistihäiriöitä ilman Alzheimerin tautiakin, ja sairastuneilla on melko usein tämän vitamiinin vajausta. Myös E-vitamiinin vaikutusta Alzheimerin aiheuttamiin aivomuutoksiin on tutkittu.
Ravitsemushoito saattaa parantaa muistia
Varhaisen Alzheimerin hoitoon tarkoitettu kliininen ravintovalmiste, Souvenaid, sisältää aivojen kannalta tärkeiden ravintoaineiden yhdistelmän.
– Souvenaidissa on haettu koostumusta, joka tarjoaisi aivoille optimaaliset rakennusaineet uusien yhteyksien muodostamiseksi hermosolujen välillä ja ehkä jopa uusien hermosolujen syntymiseen. Teoriassa koostumus on niin ihanteellinen kuin olla voi. Olen huomannut valmisteen vaikutukset myös käytännön työssäni. Havaintojeni mukaan noin puolet Souvenaidia kokeilevista potilaista virkistyy selvästi ja huomaa muutoksen myös itse.
– Souvenaid on ainoa valmiste, jonka on todettu parantavan mieleen painamista osalla potilaista. Käyttäjän muisti saattaa hieman parantua. Määräänkin omille potilailleni tutkimusnäyttöön ja kokemukseeni nojaten yleensä aina Souvenaid-hoidon yhdessä AKE-lääkityksen kanssa. Näin teen, kun on kyse erityisesti varhaisesta Alzheimerin taudista, Lewyn kappale -taudista tai sekamuotoisesta muistisairaudesta.

Melatoniini on monille tarpeen

Viime vuosina on tutkittu myös unen merkitystä Alzheimerin taudissa. Potilaan pitäisi saada riittävästi hyvänlaatuista unta.
– Yksinkertaistettuna nukkuminen on aivojen lataamista seuraavaa päivää varten. Alzheimer-potilailla unen pituus lisääntyy tunnilla parilla. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että melatoniinista voisi olla apua Alzheimerin taudin hoidossa.
Melatoniini on pimeähormoni, jota ihmisen keho tuottaa luonnostaan. Se säätelee ihmisen väsymystasoa ja nukahtamista.
– Melatoniinin määrä vähenee radikaalisti iän myötä. Kolmekymppiseen verrattuna vanhuksen kehossa melatoniinia on vain murto-osa. Jos potilaan uni on vähänkin katkonaista, määrään usein melatoniinia säännöllisesti.

Teksti:Terveys-Hymyn toimitus
Kuvat:Raimo Sulkava
Avainsanat: Alzheimerin tauti, kala, E-vitamiini, melatoniini, Raimo Sulkava, Souvenaid

Kommentit

Oma kommentti