Julia tekee historiaa – mäkihyppääjänainen MM-kisoissa!

Julia KykkänenVasta 14-vuotias mäkihyppääjä Julia Kykkänen pääsee perjantaina historiankirjoihin.

Kun Julia hyppää Tsekin Liberecissä, lahtelaisesta tulee ensimmäinen suomalaisnainen, joka on osallistunut virallisiin aikuisten MM-kisoihin.

Hymy vieraili loppuvuodesta Lahdessa tutustumassa Juliaan ja hänen valmentajaisäänsä Kimmoon. Tammikuun Hymyssä julkaistussa jutussa Julia kertoi mm. kantavansa ylpeänä Suomen lippua ja myös sen, ettei lajissa pelota mikään.

Näin Julia kertoili:

”Lajin vaarallisuus on liioiteltua!”

Kun Suomen naismäkihypyn maajoukkuetta valitaan, ei tule kiistaa, keitä siihen pääsee. Joukkue on yhtä kuin Julia Kykkänen, 14.
Nuoresta iästään huolimatta Lahden Hiihtoseuraa edustava Julia Kykkänen on jo aika konkari. Ensimmäisen kerran hän hyppäsi mäkeä 3-vuotiaana. Se oli K15-mäki. Sittemmin kehitys on ollut huimaa. Seitsemän-kahdeksanvuotiaana hän liisi K25-mäestä, 11-vuotiaana oli vuorossa jo K90, ja 13-vuotiaana K116. Julian ennätys on 105 metriä. Hän kilpailee tasaväkisesti kotimaassa ikäistensä poikien kanssa ja on napsinut kisoissa voittojakin.

Julia myöntää, että poikien kanssa kisatessa hänellä on hieman näyttämisen haluakin.
– Ne, jotka tuntevat minut, suhtautuvat mutkattomasti, mutta muut saattavat ihmetellä, mitä tyttö tekee poikien joukossa. Jos menestyn, se tuntuu olevan poikien vanhemmille kovempi paikka kuin pojille. Tytölle häviämisen ei pitäisi olla häpeä.
Useimmiten Julialle ei löydy omaa pukukoppia, vaan hän jakaa tilat poikien kanssa.
– Poikia se tuntuu hävettävän enemmän kuin minua, hän hymyilee ujosti.

Julia Kykkänen”Suomessa kisaan poikien kanssa”

Kotimaassa Julia kisaa poikien kanssa, koska Suomessa on niin vähän tyttöjä mukana, ettei heille järjestetä omia kisoja. Talousvaikeuksissa painivalla Hiihtoliitolla on kuuden tytön valmennusrinki, mutta Julia ei siihen kuulu. Hän on niin paljon muita edellä, ettei yhteisharjoittelusta olisi hyötyä hänelle eikä muille tytöille.

– Julialla ei ole liiton alaista leiritystä, mutta Hiihtoliitto kustantaa MM-kilpailumatkat ja osallistuu sitä kautta kulujen hoitamiseen. Hänellä on myös kaksi omaa sponsoria, jotka olemme itse hankkineet, sanoo Julian valmentajaisä Kimmo Kykkänen.
Julian kaksi veljeä, Jesse, 17, ja 20-vuotias Jere ovat myös mäkihyppääjiä. Äiti Tarja vastaa urheilevan perheen huoltopuolesta. Hän modistaa myös Julian hyppypuvut. Tytöillä on samat, ankarat pukusäännöt kuin pojilla, mitä monet pitävät epäreiluna. Kun vartalon malli on erilainen, puku on ahtaampi, mikä verottaa liito-ominaisuutta.

Kimmo sanoo, että naismäkihyppy tulisi käsittää omaksi lajikseen eikä verrata sitä miehiin. Muualla tämä on ymmärretty. Maailmalla naismäkihyppy kerää jo melko paljonkin huomiota. Naiset kisaavat omassa sarjassaan, ja osanottajia saattaa olla jopa 80, viidestätoista eri maasta. Ikähaarukkakin on laaja, 14:sta liki kolmeenkymppiin. Suosituin laji on Japanissa, jonka ilmapiiriin Juliakin on päässyt tutustumaan. Siellä naiset ovat tähtiä.

Muita suurmaita ovat muun muassa Saksa, Norja, Italia, Sveitsi, Yhdysvallat ja Kanada. Näissä maissa on useita persoonallisuuksia, jotka kasvoillaan nostavat lajin profiilia. Suomen ainoa kansainvälisen tason hyppääjä on Julia.
– Kannan ylpeänä Suomen lippua. Edustan maailmalla Suomea, en itseäni, toteaa vaatimattoman oloinen Julia.

 

Rikastumaan ei pääse

Miksi naisten mäkihyppy on meillä jäänyt lapsipuolen asemaan? Kimmo sanoo, että vielä 2000-luvun taitteessa Suomella oli naishyppyrinki, johon kuului 12 hyppääjää. Kun kilpailu- ja sitä myötä uraetenemismahdollisuudet osoittautuivat olemattomiksi, koko porukka lopetti. Moneen vuoteen Suomella ei ollut edustusta maailmalla ollenkaan, nyt on liinatukkainen Lahden tyttö.
Mahdollisuudet ovat sittemmin parantuneet. Continental Cup hypätään nykyään Kansainvälisen hiihtoliiton alaisuudessa, ja naisille on omat MM-kisatkin. Kaudella 2007-2008 Julia kilpaili Suomen maajoukkueessa Continental Cupissa. Hän osallistui ensimmäisenä suomalaisena naisena mäkihypyn arvokilpailuihin kilpaillessaan nuorten MM-kisoissa. Julia harmittelee kisojen menneen ”penkin alle”, mutta hänellä on aikaa onnistua vielä moneen otteeseen.

Julia KykkänenRikastumaan ei hyppäämällä pääse: maailman turuilla kuusi ensimmäistä saa rahapalkinnon, voittajalle kilahtaa noin tuhat euroa.
Julia hyppää hyppäämisen riemusta. Jos muita joskus ihmetyttääkin, kun kypärän alta liehuvat letit, hän on niin kasvanut hyppytouhuun kiinni, ettei osaa pitää sitä sen kummempana lajina tytölle mitä muutkaan lajit ovat.
– Lajin vaarallisuus on liioiteltua. Vahinkoja sattuu mäkihypyssä harvoin.
Kaatumisia on osunut nuoren hurjapäänkin kohdalle.
– Pahemmin ei ole sattunut, eikä niiden jälkeen ole pelottanut nousta uudelleen mäkeen.
Mikä lajissa voisi pelottaa?
– Ei oikeastaan mikään.

Usein hyppääjiä pidetään erikoisina persoonina.
– Hyppääjän ei tarvitse olla hullu, sisukas kylläkin, sanoo Julia.
Salpausselän urheilupainotteista koulua käyvä Julia treenaa mäkihyppyä 10-15 tuntia viikossa. Kesäisin hän pelaa jalkapalloa FC Reippaassa.
– Jos vapaa-aikaa jää, olen kavereiden kanssa.

Janne Ahonen idolina

Julian harjoittelukaverit ovat kaikelle kansalle tuttuja nimiä. Heihin kuuluvat muun muassa Tami Kiuru, Kalle Keituri ja Veli-Matti Lindström. Oman seuran poikien edesottamuksia maailmalla Julia seuraa tarkoin, samoin kohuhyppääjä Harri Ollin. Kimmo valmensi Ollia aiemmin, ja vaikuttaa tämän taustajoukoissa edelleen.
– Idoleitani ovat Harrin lisäksi Janne Ahonen sekä veljeni Jere ja Jesse.

Isä ja tytär korostavat, että Julialle hyppääminen on hauskanpitoa, vaikka menestykseen tietysti tähdätään. Julia ei tee esimerkiksi punttisalitreeniä, eikä hänellä ole erityisruokavaliota.
– Meillä syödään muutenkin terveellisesti, joten painoa ei tarvitse vahtia, sanoo 166-senttinen ja 54-kiloinen Julia.
Viime kaudella Julia nappasi alle 16-vuotiaiden epävirallisen MM-kullan Puolan Zakopanessa. Tämän kauden päätavoitteet ovat nuorten MM-kisat Strbske Plesossa, Tsekissä, helmikuun alussa ja naisten MM-kilpailut Tsekin Liberecissä saman kuun loppupuolella.

Teksti:Hymy.fi
Avainsanat: Janne Ahonen, Harri Olli, Julia Kykkänen, Tami Kiuru, Kalle Keituri, Veli-Matti Lindström, Kimmo Kykkänen

Kommentit

Oma kommentti