Suomessa on laskentatavasta riippuen 800 000 – 1 300 000 lemmikkikissaa ja 800 000 -koiraa. Lemmikit tuovat omistajilleen läheisyyttä ja lisäävät elämänsisältöä, ja niillä on myös tutkitusti monia terveysvaikutuksia. Tutkimustulosten mukaan on havaittu koiran- tai kissanomistajilla olevan keskimääräistä matalampi verenpaine, he ovat toipuneet tavallista nopeammin sydäntaudeista ja he kärsivät keskimääräistä vähemmän astmasta ja allergioista.
Terveysalan lehtori Tuula Juvakka LAB-ammattikorkeakoulusta toteaakin, että lemmikkieläinten tuoma hyvinvointi niiden omistajille on kokonaisvaltaista. Fyysisten hyötyjen lisäksi psyykkisillä seikoilla on suuri vaikutus elämänlaatuun.
”Ihmisellä on tarve huolehtia ja olla tarpeellinen toiselle olennolle. Lemmikki koetaan myös luotettavaksi ystäväksi, joka ei hylkää. Lemmikistä on omistajalleen seuraa, se luo turvaa ja tuo tarvittavaa rytmiä arkeen. Tietenkin jo pelkästään fyysinen läheisyys, rapsuttaminen, silittäminen ja syliin ottaminen lisäävät hyvinvointia”, Juvakka sanoo.
Lue myös: Sankarikissa Kombo: ”Vainusin vesivahingon ja näytin vuodon paikan”
Lemmikit ylläpitävät omistajiensa toimintakykyä, ajattelua ja siten myös aivoterveyttä. Moni lapsiperhearkea elänyt voi pudota tyhjiöön lasten lähdettyä kotoa. Juvakka toteaa, että elämänlaatua voimakkaasti heikentävä yksinäisyys voi väistyä tai lieventyä, kun on lemmikki, josta pitää huolta.
”Kaiken ikäiset ihmiset voivat kokea yksinäisyyttä. Lemmikistä huolehtiminen tuo rytmiä ja rutiineja elämään, kun esimerkiksi koirien kanssa lähdetään ulos monta kertaa päivässä. Samalla sosiaaliset tilanteet lisääntyvät, kun kohdataan muita koiranulkoiluttajia.”
Monelle avautuukin ihan uusi sosiaalinen elämä lemmikin myötä. Lemmikistä puhuminen toisten kanssa on yleensä luontevaa ja helppoa. Sosiaalisen median ryhmissä voi kirjoitella muiden lemmikkiharrastajien kanssa tai mennä mukaan erilaisiin ryhmiin. Lemmikkiryhmissä samanhenkiset ihmiset kohtaavat, ja yksinäisyys väistyy.
”On olemassa hyvinkin aktiivisia ryhmiä, kuten vaikka pelastuskoiratoiminta ja agility, Juvakka sanoo.
Mielenterveyden tukena
Mielenterveys- ja päihdetyössä lemmikeillä on käpälänsä vahvasti sopassa. Lemmikille voi kertoa huolensa. Se kuuntelee ja ymmärtää tai aistii ihmisen tunnetiloja, lohduttaa pelkällä olemassaolollaan. Lämpöisen, pehmeän ja elävän olennon paijaaminen rauhoittaa tutkitusti mieltä ja sydämen sykettä sekä laskee verenpainetta. Ihmisen perustarve huolehtia toisesta voi jopa estää itsetuhoisia ajatuksia.
”Moni miettii, että miten lemmikille käy, jos minua ei enää ole. Myös eläimen tarpeet menevät toisinaan omien ohitse, kun eläin on ihmisestä riippuvainen. Samalla tulee tunne, että minä olen tärkeä”, Juvakka sanoo.
Lemmikin kanssa puuhaaminen auttaa myös irtautumaan arjen oravanpyörästä, sillä elävästä olennosta on pidettävä huolta, oli tilanne mikä tahansa. Täytyy harjata turkkia, leikata kynsiä, viedä trimmattavaksi tai lääkäriin. Tutkimusten mukaan lemmikin kanssa puuhaaminen vähentää stressiä.
”Multitaskaajien arki on usein kiireistä ja stressaavaa. Lemmikkiä hoivatessa ajatukset keskittyvät hetkeen,” Juvakka huomauttaa.
Hänestä on hyvä, että hoivakodeissa vierailee kissoja ja koiria vanhusten luona. Lemmikkiä silittäessä muistisairaskin voi yllättäen muistella omaa kissaansa tai koiraansa. Hän saattaa palata hetkeen, jolloin hän painoi päänsä lehmän lämpimään kylkeen lypsäessään.
”Hoivakodeissa vierailevat lemmikit tuovat kodin tunnun ja palauttavat muistoja mieleen”, Juvakka sanoo.
Hyvät hormoniryöpyt
Sanotaan, että koira on ihmisen paras ystävä. Koiran söpösilmillä on muukin tehtävä kuin vain katsoa luottavaisena omistajaansa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koiran katsoessa silmiin omistajan valtaa oksitosiiniryöppy, josta seuraa hyvän olon tunne. Oksitosiinia kutsutaan kiintymyksen ja sosiaalisuuden hormoniksi, jolla on tärkeä rooli muun muassa lapsen ja äidin välisen tunnesiteen muodostumisessa, miksei siis myös lemmikkien ja omistajien välillä. Juvakalla on itsellään kaksi kissaa, joten hän voi varmasti sanoa, että myös kissa on ihmisen paras ystävä.
”Onhan se hieno tunne, kun kissa riemastuu kotiin tullessani. Tai kun kissa käpertyy viereen kehräämään. Kissat ovat hyvin viisaita. Ne aistivat ja oppivat asioita. Kissat ovat herkkiä äänille ja ihmisten reaktioille.”
Skotlannissa 11–15 -vuotiaille tehty kysely osoitti, että ne, joilla oli vahva side kissoihinsa, nauttivat paremmasta elämänlaadusta. Mitä vahvempi kiintymys oli, sitä terveempiä, energisempiä ja tarkkaavaisempia lapset tunsivat olevansa. He kokivat surua ja turvattomuutta vähemmän kuin kissattomat lapset ja nuoret. Tutkijat ovat todenneet myös, että pelkkä kissan silittäminen voi laukaista endorfiinien, eli ”onnellisuushormonien” vapautumisen.
Terapiakehräystä
Eräässä tutkimuksessa tutkittiin 120 avioparia, jotka kohtasivat stressaavia tehtäviä. Kissojen omistajilla oli alhaisempi syke ja verenpaine kuin kissattomilla ennen tehtäviä ja niiden aikana. He tekivät myös vähemmän virheitä ja toipuivat nopeammin fysiologisesti.
Kissan kehräämisen terveysvaikutuksia on tutkittu myös laajasti. Kissan kehrääminen ei ole pelkästään miellyttävää korvalle, vaan se myös synnyttää tärinää taajuudella, jolla on terapeuttisia vaikutuksia. Näiden 25–150 hertsin värähtelyjen tiedetään olevan hyödyllisiä luiden ja kudosten paranemiselle, mutta niillä on myös rentouttava vaikutus, joka alentaa kortisolin eli stressihormonin tasoa ihmiskehossa. Juvakka mainitsee kissojen ja koirien lisäksi hevosen vaikutuksen hyvinvointiin. Tuntuu hyvältä hakeutua hevosen lähelle tunteiden tuiverruksessa. Hevoseen liittyy hoivan ja hyväksytyksi tulemisen tunteen lisäksi sopivan haastava liikunta ulkona luonnossa.
”Esimerkiksi mielenterveystyössä käytetään ratsastusterapiaa. Siinä saa purkaa patoutunutta energiaa, ja lisäksi ratsastaja saa kokea onnistumisen tunteita. Onhan se hienoa, kun hallitsee isoa eläintä. Ja tähän päälle vielä luontokokemus”, Juvakka sanoo. l
Lähteet: Yle/Duodecim/Terve.fi/ Kira M. Newman/Greater Good Magazine
Ihmisellä on
tarve huolehtia ja
olla tarpeellinen
toiselle olennolle.
Lemmikki koetaan
myös luotettavaksi
ystäväksi, joka ei
hylkää.”
Kommentit
Oma kommentti