Kuva: Kari Pekonen

Suomalainen BB-kaunotar eläkkeelle: En pysty seisomaan enkä muista mitään

Suvi ”Mama” Pehkonen muistetaan vuoden 2011 Big Brotherista, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Paria vuotta myöhemmin hän pääsi hopealle Maatilan prinsessat -sarjassa.

Nyt nainen on sairauseläkkeellä. Hänellä on rankka MS-tauti.

Suvi epäilee sairastaneensa MS-tautia jo vuosia ennen kuin lääkäri teki siitä diagnoosin.

– Jo 4-5 vuotta ennen diagnoosia tuntui kuin joku olisi lyönyt puukoniskuja solisluun alle. Vasta sitten kun pääni kuvattiin halvauskohtaukseni jälkeen, löydettiin oireilleni oikea syy, hän sanoo.

Lääkäri on luvannut vielä vuosia kohtuullisen normaalia elämää.

– Lääkäri sanoi, että pääsen seitsemän vuotta eteenpäin lääkkeillä ja kymmenen vuotta hyvällä asenteellani.

Parturi-kampaajana työskennellyt Suvi ei pysty kuitenkaan enää töihin. Hän on saanut eläkepaperit kaksi vuotta sitten.

– Hirveästi haluaisin opiskella. Muistini on vain niin kuollut, ettei mikään pysyisi päässä. En pystyisi töihin joka päivä. En voi varata asiakkaalle aikoja ensi viikolle, koska en tiedä kuntoani viikkoa eteenpäin. En pysty seisomaan jaloillani edes 20 minuuttia, Suvi miettii.

Hän toteaa että kannabis auttaa hänen oireisiinsa, mutta lääkäri ei sitä määrää. Niinpä Suvilla on asiaan omat konstinsa…

Teksti:Hymyn toimitus, Esa Pesonen
Kuvat:Kari Pekonen
Avainsanat: Big Brother, BB-Suvi, Suvi Pehkonen, MS-tauti

Kommentit

D3-vitamiinilla on kaksi metaboliittia. Maksa hydroksyloi ensin kolekalsiferolista kalsidiolia, joka on verestä mitattava D-vitamiini. Osa kalsidiolista hydroksyloidaan munuaisissa edelleen kalsitrioliksi, joka on immunomodulatorinen – eli immuunijärjestelmän toimintaa säätelevä sekosteroidi. Matalat sikiöaikaiset D-vitamiinitasot lisäävät lapsen riskiä sairastua autoimmuunitauteihin, kuten tyypin 1 diabetekseen ja ms-tautiin. Molemmissa taudeissa potilailla on yhden nukleotidin polymorfismeja geenissä CYP27B1, joka koodaa 1-alfa-hydroksylaasi-entsyymin tuotantoa; ilman tätä munuaiset eivät muuta kalsidiolia kalsitrioliksi. Terveillä kalsitrioli-molekyylit kuljetetaan verenkierrossa kohdesoluihin, jonka pinnalla olevaan vitamiini-D-reseptoriin ne kiinnittyvät ja kulkeutuvat solun sisälle, jossa ne vaikuttavat DNA:n Vitamin-D-Responding-elements-jakson (VDRE-sekvenssi) kautta noin 2000 geenin toimintaan. Aivan järjettömän tärkeä vitamiini. Aikuisen todellinen tarve on 50-100 µg päivässä.

MS-tautia sairastaa noin 9 000 suomalaista. Se on Suomessa nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–40-vuotiaana. Sairastuminen alle 16 tai yli 60 vuoden iässä on harvinaista. MS on yleisempi naisilla kuin miehillä, noin kaksi kolmasosaa sairastuneista on naisia.

D-vitamiinin vajaus on yksi MS-taudin laukaisevista ympäristötekijöistä ja sen korrelaatio MS-tautiin on tunnettu jo yli 30 vuotta. D-vitamiini vaikuttaa satojen geenien toimintaan.

Lukuisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot ja kalan pitkäketjuisten Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin riittämätön saanti.

D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä riippuen 30-100 µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.

Suomessa on kaikilla vakava D-vitamiinin puutos, jos sitä ei syö ravintolisänä läpi vuoden ja läpi elämän 30-100 µg päivässä riippuen iästä ja koosta. Lisäksi rasvaista kalaa syödään aivan liian vähän. Osa suomalaisista ei syö kalaa lainkaan.

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100 µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat 10 µg päivässä, D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät keskosvauvoille.

Oma kommentti