Pepe Kovanen perusti sota-ajan musiikkia soittavan yhtyeen ostettuaan sattumalta kiinnostavan nuotti-julkaisun. Eikä orkesteria välttämättä olisi syntynyt, ellei Pepe olisi laittanut korkkia kiinni 38 vuotta sitten.
Nyt mies kertoo orkesterin tarinan Hymyn painetussa lehdessä jutussa, jonka on kirjoittanut Reija Kokkola ja kuvittanut Matti Matikainen.
Legendaarinen Korsuorkesteri sai alkunsa oikeastaan ihan vahingossa 30 vuotta sitten, kun yhtyeen perustaja, Pepe Kovanen, 69, astui helmikuun 5. päivä vuonna 1990 Imatralla sijainneeseen musiikkikauppaan. Tuossa vaiheessa Pepe oli luotsannut perustamaansa ravintolaorkesteria Pepe Trioa jo vuodesta 1975. Liikkeeseen hän oli lähtenyt asioimaan trionsa puolesta, kun yhtäkkiä hänen katseensa nauliintui erääseen nuottijulkaisuun. Sota-ajan lauluja, kannessa luki.
– Olen lapsesta asti kuunnellut sota-ajan lauluja kotona. Olen syntynyt vuonna 1951, ja toinen maailmansota oli yhä läsnä sodan kokeneiden miesten puheissa, mutta paljolti myös musiikissa. Kuuntelin jo lapsena kiinnostuneena heidän tarinoitaan. Ja etenkin pienessä sievässä he lauloivat mandoliinin säestäminä sota-ajan lauluja. Silloin tulivat pikkupojalle tutuiksi muun muassa Eldankajärven jää ja Elämää juoksuhaudoissa, Pepe muistelee.
Tuosta helmikuu alun päivästä 30 vuotta sitten alkoi huima menestystarina, Korsuorkesterin pitkä taival tanssipaikoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sitä Pepe ei tosin sillä hetkellä osannut kuvitellakaan.
Ensin yhtyeen huumorimielinen motto oli, että ”tullaan esiintymään pyydettäessä, mutta myös kiellettäessä.”
– Olimme niin innostuneita, että keikkapalkkiot eivät oikeastaan merkinneet meille paljonkaan. Ja pidinhän kuitenkin rinnalla yhä Pepe Trio -bändiä vuoteen -92 asti, Pepe muistelee Hymyn painetussa lehdessä. Muistojakin juttu toki sisältää vuosien varrelta, kuinkas muuten.
Kerran kesäkuumalla vanhassa bussissa oli tuskaisen kuuma, koska ilmastointia ei ollut. Pepe hikoili kuskin paikalla muun porukan ollessa kyydissä. Pian joku ehdotti, että mikset aja nakuna. Pepe tarttui haasteeseen, mutta pian edessä oli ratsia. Poliisi astui bussiin sisälle ja näki kuskin Aatamin asussa. Konstaapeli totesi, että maantie on yleinen paikka, eikä siellä sovi nakuilla. Sakothan siitä oli rapsahtaa. Pepellä on viisi lasta, mutta hän vetosi konstaapeliin liioittelemalla hiukan.
– Ajattelin, että sakot pienenevät, kun sanon, että elätettävänä on kymmenen lasta. Hetken tuumattuaan konstaapeli armahti minut sakoilta todeten, että tehän olette työasussa, Pepe naurahtaa.
Kommentit
Oma kommentti