Vuokko Mattilan salamakihlat ja ero!

Vuokko MattilaReilu vuosi sitten julkkiskampaaja Vuokko Mattilan elämä kääntyi ylösalaisin. Elämänkumppani Tapani Helminen kuoli ja jätti hänet yksin sotkuisten asioitten keskelle. Elokuussa Vuokko luuli löytäneensä uuden rakkauden, mutta kihlaus purkautui hiljattain surullisesti. Mies osoittautui ihanan kuorensa alla arvaamattomaksi tapaukseksi. Myös poliisia tarvittiin avuksi.

­Mies toi kotiini vieraan naisen ja pyysi minua lähtemään omasta talostani, Vuokko kertoo yksinoikeushaastattelussaan.

Vuokko, kuinka kaikki tapahtui?

-En koskaan ehtinyt etsiä tai edes ajatella uutta suhdetta. Piipahdin tutussa töölöläisessä kuppilassa, jossa pari ystävääni oli viettämässä elokuista iltaa. Läheisessä pöydässä istui charmantti mieshenkilö, joka nappasi hihasta ja sanoi tuntevansa minut. Hän esittäytyi Markuksi ja oli kuulemma kymmeniä vuosia sitten ollut asiakkaani. Siinä sitten ystävieni kanssa vitsailimme, että mies on kaksikymmentä vuotta asunut Espanjassa ja silti edelleen muistaa minut. Mies oli liikkeellä yksin, joten pyysimme kohteliaasti häntä istumaan seuraamme. Hän oli neljän päivän kuluttua tapaamisestamme lähdössä takaisin Espanjaan.

-Illan päätyttyä lähdimme kaikki omille tahoillemme, mutta parin päivän kuluttua Markku soitti ja pyysi minua lounaalle. Vastasin kutsuun myöntävästi, ja siitä se varsinaisesti alkoi. Kiinnostus oli molemminpuolista. Markun matkaa edeltävän yön vietimme yhdessä, ja tuntui haikealta ajatella, että juuri kun tuntui hyvältä, toinen jo lähtee pois. Yhtäkkiä aamiaisella Markku ehdotti, että lähtisin hänen mukaansa. Nauroin ja sanoin, etten voisi lähteä näin nopeasti, samana päivänä. Hetken mietittyäni ajattelin, että miten niin en voisi lähteä. Olin olkapääleikkauksen jälkeisellä sairaslomalla, joten työt eivät pidätelleet. Soitin lapsille, että olin tavannut ihmisen, josta välitän, ja olen lähdössä Espanjaan. Lapset olivat vähän huolissaan, mutta oikeastaan onnellisia puolestani.

Lue vaiherikkaan tarinan kaikki yksityiskohdat tammikuun 2008 Hymystä!

Teksti: Hymy
Avainsanat: Tapani Helminen, Vuokko Mattila

Kommentit

Oma kommentti