Rahaa. Kuva: Unsplash.com
Liki puolet suomalaisista, 47 prosenttia, elää suunnittelematta kulujaan etukäteen. He eivät laadi itselleen kulubudjetteja. Joka neljäs puolestaan tekee budjetteja, mutta ei pysy niissä.
– Noin joka neljäs suomalainen onnistuu sekä laatimaan budjetin että noudattamaan sitä. Sukupuolten välillä on selkeä eroavaisuus budjetoinnin onnistumisessa. Miehistä 32 prosenttia laatii kulubudjetin ja pysyy siinä. Naisista niin tekee 25 prosenttia, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja, varatuomari Olli-Matti Korhonen sanoo.
Lakitoimisto Takaisinperintä on Suomen ainoa ylivelkaantuneiden auttamiseen erikoistunut lakitoimisto. Takaisinperinnän avulla velkaantuneella on mahdollisuus saada kohtuuttomina korkoina maksamiaan rahoja takaisin.
Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän teettämän Puskurisäästöt 2025 -tutkimuksen tuloksista. Puskurisäästöt 2025 -tutkimus selvittää suomalaisten henkilökohtaista taloutta. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi kesäkuussa 2025. Kyselytutkimukseen vastasi 1066 suomalaista. Vastaajista 51 prosenttia on miehiä ja 49 prosenttia naisia.
Puolet suomalaista elää kädestä suuhun
48 prosenttia suomalaisista kuluttaa kaikki tulonsa, säästöjä kerryttämättä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ulosotossa oli 587 616 suomalaista.
– Yli joka kolmannella ei ole lainkaan säästöjä. Ja 28 prosenttia kokee, ettei säästäminen olisi mahdollistakaan tällä hetkellä. Siis yli joka neljännellä välttämättömät kulut ovat kuukausittain vähintään yhtä suuret kuin tulot, Korhonen kertoo.
Olli-Matti Korhonen. Kuva: Lakitoimisto Takaisinperintä
Tuloista ei jää mitään säästöön naisista puolella ja miehillä 45 prosentilla. Suurimmat haasteet säästämisessä ovat opiskelijoilla ja työttömillä työnhakijoilla. 76 prosentilla työttömistä ja 56 prosentilla opiskelijoista ei jää rahaa säästöön.
31 prosentilla on puskurirahasto
31 prosentilla on jo puskurirahasto. 20 prosenttia on harkinnut puskurirahaston perustamista, mutta ei ole vielä aloittanut. Puskurirahaston kerryttämisessä on eroavaisuuksia eri väestöryhmien välillä. Miehistä 33 prosentilla on puskurirahasto, naisista 29 prosentilla. Puskurirahasto on työttömistä 12 prosentilla ja opiskelijoista 15 prosentilla.
– 11 prosenttia on yrittänyt säästää, mutta ei ole onnistunut siinä. Joka kymmenes taas ei haluakaan säästää pahan päivän varalle, vaan kuluttaa ennemmin nyt, Korhonen toteaa ja jatkaa:
– Käytännössä lähes joka toinen suomalainen elää koko ajan tilanteessa, jossa pienikin yllättävä meno voi horjuttaa taloudellista tasapainoa.
Puskurirahasto tarkoittaa käteissäästöjä, jotka ovat käytettävissä yllättävien menojen kattamiseen. Puskurirahaston yleisesti suositeltu koko on 2–6 kuukauden menoja vastaava summa. Puskurirahaston kasvattaminen ovat ennaltaehkäisyä ulosottoon ajautumista vastaan. Samalla se antaa mielenrauhaa.
Pahaa päivää vain pelätään
20 prosenttia väestöstä on erittäin huolissaan taloudellisesta tilanteestaan seuraavien 12 kuukauden aikana. 35 prosenttia on hieman huolissaan. Eli yli puolet suomalaisista elää taloushuolien keskellä.
– 58 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa huolissaan äkillisistä suurista menoista. Pahaa päivää siis pelätään, mutta harva säästää pahan päivän varalle, Korhonen sanoo ja lisää:
– Varsinkin nuorten tulevaisuuskuva on harmillinen. Opiskelijoista 65 prosenttia ilmoittaa olevansa ainakin hieman huolissaan taloudellisesta tilanteestaan tulevan vuoden aikana. Erityisesti nuorille soisi lisää luottamusta.
700 miljoonaa euroa velkaa
Joka kolmas suomalainen on ottanut vähintään kerran pikavippiä tai kulutusluottoa yllättävän välttämättömän tarpeen vuoksi. Noin 300 000 suomalaista on ylivelkaantunut pikavippien takia. Suomen pankin tilastojen mukaan suurimmillaan pienlainayhtiöiden lainasaamiset yksityishenkilöiltä ovat olleet liki 700 miljoonaa euroa. Tuo oli vuonna 2018.
– Pikavipit ovat iso yhteiskunnallinen ilmiö Suomessa. Niitä koskeva lainsäädäntö on kunnossa, mutta sen valvonta ei ole. Suurimmat puutteet pikavippisopimuksissa liittyvät kohtuuttomiin korkoihin, epäselviin sopimusehtoihin, luottokelpoisuuden arviointiin sekä luottosopimuksen toimittamiseen, Korhonen päättää.
Lakitoimisto Takaisinperintä ajaa asioita pikavippiyhtiötä tai perintäyhtiötä vastaan joko sopimalla tai oikeudessa. Takaisinperinnän asiakkaan taloudellinen tilanne ei koskaan heikkene palvelun vuoksi.
Kommentit
Oma kommentti