Lumi, Pyry ja Olli. Kaksi ensimmäistä nakertaa bambua, kolmas, Olli Sahimäki Ähtärin kaupunkia ja eläinpuistoa pandoineen.
Ähtärin eläinpuiston kohtalo on veitsenterällä. Pandoilla tekohengitetyllä eläinpuistolla alkavat bambut loppua. Rahaa ei ole eikä ole ollutkaan. Tämän julisti aikoinaan moneen otteeseen Ähtärin kaupungin piikki lihassa, 73-vuotias Olli Sahimäki. Hän sanoi asiat jo viisi vuotta sitten Hymyn haastattelussa.
– Ähtärissä päättäjät eivät osaa laskea. Itse laskin ihan Ojalan laskuopilla jo vuosia sitten, etteivät laskelmat Ähtärin eläinpuiston kannattavuudesta ole todellisia.
Nyt vuonna 2018 Ähtäriin suuren kohun siivittämänä tulleita pandoja uhkaa palautus Kiinaan. Tätä povasi Olli Sahimäki jo ennen pandojen tuloa Suomeen. Pandojen vuokra on vuodessa tiettävästi miljoonan euron luokkaa ja pelkkä bambun popsiminen vie parisataa tuhatta euroa vuodessa.
Kun alkuhuuma väistyi, todellisuus iski silmille. Eivät ihmiset käy katsomassa pandoja vuodesta toiseen. Toki koronakin teki oman lovensa.
– Eläinpuisto on tehnyt jo vähintään seitsemän, kahdeksan miljoonan euron tappiot, sanoo eläkeläinen Sahimäki.
Sahimäki onkin Ähtärissä tunnettu monista valituksistaan, jotka ovat pääsääntöisesti menneet läpi. Politiikkaan hän ei ole lähtenyt.
– On parempi haukkua täältä taustalta ja tutkia asiat kunnolla, myhäilee mies kesämökillään Ähtärin kupeessa Niemisveden rannalla.
Lue Lasse Tuorilan tekemä juttu lehdestä/näköislehdestä.
Tuo lopputulos oli selvillä meikäläisellekin jo heti alusta pitäen. Ihan kuolleena syntynyt suunnitelma alusta pitäen. No, korona teki oman osansa, mutta vaikka sitä ei olisi ollutkaan, niin ei olisi pandoista saanut kannattavaa hanketta millään. Harmillista pandojenkin kannalta, että kuljetettiin ensin tänne maailman ääriin ja sitten taas kuljetus takaisin. Taas uuteen, outoon ympäristöön ja outojen hoitajien huollettavaksi. Rankkaa on pandankin elämä.