Aivot voivat ylikuormittua jatkuvan viesti- ja ärsyketulvan takia. Silloin saattaa kyseessä olla hankinnainen vaikeus eli ADT. Aivot ovat oppineet reagoimaan kaikkeen viestitulvaan heti. Siitä voi myös oppia pois.
Teksti: Reija Kokkola kuva: iStock
Kesken pyöräretken tai aurinkoisen lenkkipolun kuuluu kilahdus taskusta. Joku laittoi viestin tai sähköpostin! On pakko pysähtyä ja avata puhelin. Rentouttava liikuntahetki katkeaa, syke nousee ja kiireen tuntu nostaa päätään. Pitää äkkiä tihrustaa viesti ja sähköposti.
Jo pelkkä puhelimen kilahdus aamutuimaan pakottaa nousemaan ja tarkistamaan saapuneet viestit, vaikka kesälomalla saisi nukkua pitkään. Olemme niin tottuneita olemaan koko ajan tavoitettavissa älylaitteiden kautta, että emme välttämättä edes huomaa niitten kuormittavan aivojamme ja psyykettämme. Ylikuormittuneella ihmisellä ahdistus kasvaa ja masennus vaanii nurkan takana. Kiire, vaativa työelämä, kuormittava opiskelu tai hektiset ruuhkavuodet voivat saada mielen hiljalleen ylivirittyneeseen tilaan. Silloin on mahdollista, että kärsimme ADT:stä (Attention Deficit Trait) eli hankinnaisesta vaikeudesta.
”ADT ei ole virallinen diagnoosi, kuten esimerkiksi ADHD. Englannin kielen sana trait viittaisi piirteeseen, mutta sekin tarkoittaa suomen kielessä hieman liian pysyvää olotilaa. Sitä ADT ei ole, jos ongelmaan puuttuu opittua toimintaansa muuttamalla”, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Joel Holmén Terveystalosta.
ADHD on käsitteenä jo varsin tuttu. Kyseessä on synnynnäinen keskushermoston poikkeava toiminta, mutta ADT puolestaan on hankinnainen eli tavallaan itse hankittu vaikeus. Vaikka virallinen tautiluokitus puuttuu, on ADT luultavasti varsin yleinen elämänlaatua rapauttava ongelma. Kun aivot ovat jatkuvassa hälytystilassa, on vaikeaa tai mahdotonta keskittyä työhön tai tehtäviin pitkäjänteisesti. ADT:stä kärsivä poukkoilee asiasta toiseen, on levoton ja kykenemätön rauhoittumaan. Ärsyketulva virittää meidät toiminaan ja reagoimaan jatkuvasti.
”Siinä mielessä ADT muistuttaa ADHD:tä, mutta hankinnaisessa vaikeudessa toiminta on opittua. Se on hivuttautunut arkeemme hiljalleen, huomaamatta. Olemme koko ajan alttiina viesteille. Myös televisiosta ja radiosta tulvii koko ajan uutisia ja tietoja. Aiemmin niille oli oma aikansa, mutta nyt altistumme tälle koko ajan”, Holmén toteaa.
ADHD vai ADT?
Jo pitkään on puhuttu burn outista, loppuun palamisesta. Sekään ei ole ADT:n tapaan virallinen sairausdiagnoosi, mutta silti hyvin tunnistettu. Virallisesti diagnosoidun sairauden ja diagnosoimattoman vaikeuden raja voi olla veteen piirretty viiva. Oli sitten diagnoosia tai ei, kokemus on ihmiselle todellinen ja siksi varteenotettava.
”ADT:stä kärsivän kokemuksia ei pidä vähätellä, sillä ongelmat ovat ihan todellisia. Niihin voi hakea ja saada apua, kun tilanne on tunnistettu”, Holmén huomauttaa.
ADT:n oireita alkaa ilmetä, kun emme huomaa rauhoittaa elämäämme jatkuvalta ärsyketulvalta tai emme osaa olla poissa sähköisten laitteiden ulottuvilta. Aivot ylikuormittuvat jatkuvasta häiriötekijöistä, joita emme ehkä edes tunnista häiriötekijöiksi.
”Tämä ei tapahdu hetkessä, vaan yleensä pitkällä aikavälillä. Aivot oppivat toimimaan tietyllä tavalla”, Holmén kuvailee.
Hän toteaa, että kyseessä on modernin ajan ongelma, mutta kun se on havaittu, asiaan voidaan puuttua.
”On tärkeää selvittää, mikä aiheuttaa ongelman. Pitää selvittää, onko taustalla ADT vai jokin muu keskittymisen ongelmia aiheuttava häiriö, kuten vaikka ADHD.”
Rauhaa aivoille
Vaikka aivot ovat joustava elin, niiden opittua toimintatapaa voi olla vaikea muuttaa. Mitä, jos et heti tsekkaakaan tullutta viestiä ja reagoi siihen?
”Vähän sama asia kuin elintapojen muutos. Kun on oppinut toimimaan tietyllä tavalla, poisoppiminen voi olla haastavaa. Vähän kuin se, että on aina tottunut ottamaan jälkiruoan.”
Ensiksi kannattaa pohtia ammattilaisen kanssa mahdollisen ADT-vaikeuden syntyä. Milloin keskittymisvaikeudet alkoivat ja olo muuttui rauhattomaksi ja impulsiiviseksi?
”Oireiden pitkäaikaisuus on tärkeä selvittää. Milloin viimeksi on ollut sellainen ajanjakso, jolloin oireita ei ollut?”
Onneksi aivojen toimintamallien muuttamiseen on monia tapoja. Ensin kannattaa jutella ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi työterveydessä voidaan rauhoittaa työntekijälle oma tila, joka on kenties hävinnyt avokonttorissa työskentelyn tai etätyömahdollisuuksien takia.
”Etätyössä moni on kokenut hyötyvänsä siitä, että saa tehdä töitä rauhallisessa, omassa tilassaan. Paluu takaisin työpaikoille saattaa ADT:n kannalta olla huono vaihtoehto, jos työpaikalta ei löydy rauhallista työtilaa.”
Kun ADT-ongelma on todettu, voidaan aloittaa poisoppiminen. Aivot pitää opettaa rauhoittumaan. Sauno rauhassa, ulkoile ja lepää.
”Se ei toki käy sormia napsauttamalla. On kuitenkin olemassa paljon työkaluja ADT:n oireista kärsiville. Hiljalleen niistä pääsee eroon, kunhan vain sitoutuu muuttamaan toimintamallejaan. Siihen saa tukea vaikkapa Oma hoito-oppaasta ja ammattilaisen kansa puhumalla. Jos tämäkään ei auta, on mahdollista harkita lääkinnällisiä keinoja”, Holmén sanoo.
Kommentit
Oma kommentti