Suomalaiset ostavat yhä enemmän käytettyjä tavaroita!

Lastentarvikkeista liki 40 prosenttia kiertää vähintään kolmelle eri perheelle.

Suomalaiset ovat ostaneet noin joka kolmannen myymänsä tavaran käytettynä.

– Joka kolmas Suomessa käytettynä ostettava tavara on vähintään kolmannella omistajallaan. Se kertoo, että olennaisinta ei ole tavaran ikääntyneisyys, vaan kunto ja tarve, Torin johtaja Jenni Tuomisto sanoo.

Pisimmällä kierto on lastentarvikkeissa. Niissä on suurin osuus tavaralla, joka on kolmannella, neljännellä tai viidennellä omistajallaan.

– Liki 40 prosenttia suomalaisten käytettynä ostamista lastentarvikkeista on jo edellinen omistaja ostanut käytettynä. Näitä ovat esimerkiksi lastenrattaat, pinnasängyt, syöttötuolit ja sitterit. Lasten tavarat ovat siihen erityisen otollisia, kun loppukäyttäjän koko ja tarpeet muuttuvat nopeasti, Tuomisto toteaa.

– Lapsiperheiden arjessa korostuu myös vahva yhteisöllisyys: jos lastentarvike ei mene kaupaksi, yli 60 prosenttia myyjistä lahjoittaa sen lähipiirille tai hyväntekeväisyyteen. Lastentarvikkeista päätyy jätteeksi alle prosentti, Tuomisto lisää.

Tiedot selviävät pohjoismaisesta Second Hand Effect -tutkimuksesta. Suomalaisia vastaajia on 3766. Tutkimuksen teki tutkimusyhtiö Vaayu. Vastaajia on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhteensä lähes 19 000. Tutkimuksessa tutkittiin kulutuskäyttäytymistä ja käytetyn tavaran kaupan ilmastovaikutuksia.

Korostuu myös ajoneuvoissa ja pelikonsoleissa

Usean omistajan ketjut ovat tyypillisiä myös harrastajien suosimassa tavarassa. Pisimpään omistajalta toiselle kiertävät ajoneuvovarusteet ja -varaosat, joista yli puolet myydään vähintään kolmannelle käyttäjälleen. Esimerkiksi vanteista, suksibokseista ja spoilereista valtaosa on jo ehtinyt palvella useampaa autoilijaa.

– Ajoneuvotarvikkeissa yhdistyvät suuri harrastuneisuus ja osien kestävyys. Monet varusteet eivät peruskäytössä juurikaan kulu, joten ne sopivat hyvin pitkään käyttöikään, Tuomisto kommentoi ja jatkaa:

– Sama ilmiö näkyy viihde-elektroniikassa. Käytettyinä myytävistä peleistä ja konsoleista yli puolet, 53 prosenttia, on ostettu käytettynä. Muussa elektroniikassa myyntiin laitetaan selkeästi useammin uutena ostettuja laitteita.

Käytetty korvaa uutta – kärjessä autot ja puutarha

Lähtökohtaisesti käytetyn tavaran ostamisella korvataan uuden tavaran ostamista. Siten käytetyn tavaran kauppa vähentää tarvetta valmistaa uutta. Tällöin siis ostetaan esimerkiksi käytetty puhelin tai takki uuden sijaan.

– Kun laadukas tavara kiertää kolmanteen tai neljänteen kotiin, sen ilmastohyöty moninkertaistuu. Esimerkiksi perheeltä toiselle kiertävä pinnasänky voi elinkaarensa aikana välttää useammankin uuden sängyn valmistamisen, Tuomisto havainnollistaa.

Näitä suomalaiset eniten ostavat käytettynä uuden sijaan:
1. Ajoneuvotarvikkeet, 52 % käytetyistä hankinnoista korvaa uuden hankkimisen
2. Puutarhatarvikkeet, 47 % käytetyistä hankinnoista korvaa uuden hankkimisen
3. Urheilu- ja ulkoiluvälineet, 40 % käytetyistä hankinnoista korvaa uuden hankkimisen
4. Lemmikkitarvikkeet, 36 % käytetyistä hankinnoista korvaa uuden hankkimisen
5. Lastenhoitotarvikkeet, 34 % käytetyistä hankinnoista korvaa uuden hankkimisen

Kierto kerryttää käyttöikää

17 prosenttia tavaroitaan käytettynä myyvistä suomalaisista käyttää myyntitienestejään käytetyn tavaran ostamiseen. Vain 5 prosenttia suomalaisista ostaa myyntitienesteillään uutta tavaraa.

– Kiertoa kutsutaan vertaiskaupan ekosysteemiksi. Henkilö ostaa käytetyn tavaran, myy sen ja käyttää myyntitienestejään toisen käytetyn tavaran hankkimiseen. Kestävän kuluttamisen tavoite ei ole silkka käytetyn tavaran ostaminen, vaan mahdollisimman pitkä käyttöikä, Tuomisto kertoo.

Tavaran pitkä käyttöikä tarkoittaa sen valmistamiseen kulutettujen luonnonvarojen täysimääräistä hyödyntämistä.

– Tämä kierto, tavaran käyttöikä, jatkossa vain kasvaa. Sekin on kulutuskulttuurin muutosta. Tällä hetkellä Suomessa käytetyn tavaran kauppa on kehitysvaiheessa, jossa yleistyy se, että myyjäkään ei ostanut uutena, Tuomisto päättää.