Ami Aspelund jaksaa yhä viihdyttää – ”Vanheneminen ei ole mikään pahe”

Tähdet, tähdet -ohjelmassa hurmaava laulajaikoni Ami Aspelund ei murehdi menneitä, vaan katsoo luottavaisesti eteenpäin. ”Kaikki on mahdollista, kun pitää kaikki aistit auki”, Ami muistuttaa.

Teksti: Juhamatti Nieminen

Sinussa on roimaa, alkumiehen voimaa, kanna minut metsään apinamies.”

Nämä sanat iskostuivat monien mieleen Apinamies-kappaleesta, joka räjäytti parikymppisen Amin eli Anne-Marien Aspelundin, 72, laulu-uran lentoon 1970-luvun alussa.

”Tykkään kappaleesta edelleen. Se on vauhdikas ja menevä biisi, joka sopi minulle silloin täydellisesti”, Ami naulaa.

Vuonna 1973 julkaistun käännöskappaleen suosiota siivitti yhteistyö Dannyn alias Ilkka ­Lipsasen kanssa, joka otti Vaasasta ponnistaneen nuoren naisen mukaan show-kiertueelleen esittämään ­hittiään.

”Siitähän urani lähti käyntiin. En tiedä, kumpi Apinamiehen minulle aikanaan keksi, oliko Danny vai Jaakko Salo. Luulen, että se oli Jaakko. Mutta sen jälkeen pääsin mukaan Dannyn kiertueelle. Siitä vauhtini lähti kiihtymään.”

Kiertue tarjosi näyttöpaikan, joka avasi Amille ovia musiikin pariin.

”Ei silloin ollut mitään television musiikkiohjelmia tai -kilpailuja, eikä muitakaan vaihtoehtoja. Se oli hyvä tapa tulla alalle.” 

Amin tavoin Iso-D:n tallissa esiintyi tuolloin tukku muita tunnettuja laulajia, kuten Katri Helena, Maarit Hurmerinta, Kirka, Muska sekä Kisu.

”Kaikki halusivat Dannyn talliin. Niin me nousevat kuin valmiiksi alalla olevat artistitkin.”

Vauhdikas alku siivitti Amin uraa, joka jatkuu edelleen. Kuluvana keväänä uutta nostetta uralle on tuonut Nelosella nähtävä Tähdet, tähdet -ohjelma, jossa valovoimainen taiteilija pääsi verestämään vanhoja muistojaan.

”On ollut ihanaa. Olen kiitollinen, että tällainen vanha show-kettukin pääsi vielä näyttämään, että täältä pesee”, Ami letkauttaa.

Televisioesiintymiset tulivat Amille ­tutuksi jo 1980-luvulla ravintolashow-esitysten kautta, joista Yle teki suuria katsojamääriä keränneitä taltiointeja.

”Ne olivat isoja show’ta. Tuotimme kaikki lähetykset itse, mukana oli oh­jaajat ja muut. Se oli minun kouluni, josta sain kimmokkeen teatteripuolellekin.”

Kapakoista kirkkoihin

Laululavojen lisäksi Ami on luonut uraa teatterissa eri näytelmissä ja musikaaleissa. Viimeksi iskelmäikoni nähtiin pari vuotta sitten Seinäjoen kaupunginteatterin Niin on kuin taivaassa -musikaalissa räväkän Olgan roolissa.

”Olen esiintynyt kaikissa paikoissa kapakoista kirkkoihin. En ole halunnut leimautua mihinkään tiettyyn tyyliin, genreen, vaan pyrkinyt tekemään monenlaista musiikkia. Lattareita, jazzia, laulelmia, sävellettyjä runoja sekä iskelmiä.”

Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Ami on esiintynyt useissa eri maissa niin Japanissa, Australiassa kuin Yhdysvalloissakin. Hän on esittänyt kappaleita monilla eri kielillä uransa aikana, jopa swahiliksi.

”Olen ollut aina kiinnostunut afromusiikista.”

Lauluinnostuksen Ami on jakanut seitsemän vuotta vanhemman isosiskonsa Monica Aspelundin kanssa, joka täytti tammikuussa 80 vuotta.

”Monica oli jo minun aloittaessani tunnettu artisti. Totta kai se auttoi minuakin pääsemään alalle. Olemme pitäneet yhtä koko ajan. Viimeiset vuodet tiiviimmin”, Ami summaa.

Sisaruksien tiiviitä välejä kuvaa, että Raaseporissa asuva Ami yöpyy usein siskonsa senioriasunnossa Espoossa pääkaupunkiseudulla pistäytyessään.

”Minulla on Monican luona peti ja puuro aina odottamassa”, Ami veistelee.

Monica asui pitkään Yhdysvalloissa, vuodesta 1983 aina vuoteen 2010, jolloin hän palasi Suomeen.

”Se oli rohkea päätös. Hän lähti Floridaan yksin 2-vuotiaan poikansa kanssa.”

Ami Aspelund ja Monica Aspelund

Mon-Ami ei unohdu

Siskokset muodostivat yhdessä Mon-Ami-duon, jonka he kokosivat Suomen Euroviisukarsintoihin vuonna 1975. He esittivät karsinnoissa Lasse Mårtensonin säveltämän ja sanoittaman kappaleen Fasten Seabelts.

”Olemme tehneet yhteisiä tuotantoja vuosien varrella paljonkin.”

Mon-Amin parissa sisarukset tekivät ravintolashow’takin, joka tuli tutuksi televisiosta 1980-luvun alussa.

”Se oli hieno ja iso tuotanto, jonka teemana olivat sen ajan tv-sarjat. Mukana oli myös Levyraadista tuttu Jukka Virtanen.”

Yhteisellä kappaleella sisarukset eivät Euroviisuihin päässeet, mutta myöhemmin molemmat raivasivat tiensä viisulavalle sooloartisteina. Monica edusti Suomea Lontoossa 1977 kappaleella Lapponia, Ami vuonna 1983 Münchenissä kappaleella Fantasiaa. 

Monica oli viisuissaan kymmenes, kun Ami sijoittui 11:nneksi 41 pisteellä.

”Ei tullut sentään nollaa pistettä… Olihan se huikeaa olla edustamassa Suomea. Samalla tiesi sen, että koko Eurooppa näkee esityksen. Kappalekin oli menevä ja hyvin sanoitettu, mikä on jäänyt elämään”, Ami iloitsee.

Samana vuonna Ruotsia edusti Carola Häqqvist. Ruotsalainen sijoittui tuolloin kolmanneksi, mutta korjasi koko potin toisella kerrallaan vuonna 1991.

”Carola on edelleen hyvässä kunnossa. Loistava laulaja.”

Ero vei syviin vesiin

Amin Fantasiaa-kappaleen sävellys on kapellimestari Kari Kuusamon käsialaa. Vuonna 2020 edesmennyt Kari oli paitsi Amin pitkäaikainen työtoveri, myös aviopuoliso. Parin yhteistyö päättyi eroon vuonna 1990, mikä vei Amin syviin vesiin.

”Se oli kuin matto olisi vedetty alta. Menetin samalla tärkeimmän tukijani ja luottomieheni, joka oli kulkenut rinnallani lukioajoista lähtien”, Ami hiljenee.

Samoihin aikoihin Ami joutui hyvästelemään rakkaan äitinsä, joka menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään. Isänsä Ami oli menettänyt jo lapsena ollessaan vain 13-vuotias. 

”Se oli ajanjakso, jolloin uskoani koeteltiin”, hän huokaa.

Koettelemusten keskellä laulaja on saanut voimaa ja uskoa hengellisyydestä ja rukouksesta.  Ami oli seuraamassa vuonna 1987 yhdysvaltalaisen evankelista Billy Grahamin sanomaa Helsingin Olympiastadionilla, minkä jälkeen hän liittyi Helsinki Missioon.

”Usko on kantanut minua läpi kaikkien myrskyjen. En ole pitänyt sitä mitenkään vakan alla. Se on ollut minulle tuki ja turva, mikä on tuonut iloa ja valoa elämään. Koskaan ei saa menettää toivoa. Toivo on olemassa aina, niin kauan kuin on elämää”, Ami linjaa.

Usko on auttanut Amia myös läpi hiljaisempien aikojen, joita uralle on mahtunut.

”Aina tekee hyvää pysähtyä. Elämä on kuitenkin hyvin nopeasti ohikulkevaa.”

Selviytymisessä on auttanut pohjalainen taustakin. Ami varttui Vaasassa, jonka kupeessa Maalahdessa hänellä on edelleen sisarusten kanssa yhteiskäytössä oleva vanha maalaistalo. Lapsuudessa laulaja vietti kesät Jalasjärvellä ja Kurikassa.

”Se on tuonut jääräpäisyyttä, suorasanaisuutta ja temperamenttia, mikä on auttanut pärjäämään. Ei pidä turhia kainostella.”

Laulaja Ami Aspelund Tammisaaressa

Hyväksyi lapsettomuuden

Amin elämää on varjostanut myös lapsettomuus, jonka kanssa hän toteaa ­olevansa sinut. Nuoruusvuosien suhteessa perheen perustaminen jäi toissijaiseksi.

”Show’t ja levyt olivat meidän lapsiamme. Kun tapasin nykyisen mieheni, olin jo nelikymppinen, eikä äidiksi tuleminen ollut enää ajankohtaista. Olen sen hyväksynyt. Olen onneksi saanut hoitaa myöhemmin muun muassa Monican lapsenlapsia”, Ami kiittelee.

Nykyinen mies on Hans ”Hasse” Wikström, eläkkeellä oleva armeijan kapteeni, jonka kanssa Ami avioitui vuonna 1994. Siitä, mitä yhteiselo armeijakuriin tottuneen puolison kanssa on tehnyt Amin boheemille luonteelle, on riittänyt huumoria.

”Mutta on se tehnyt hyvää kyllä. On tullut tarkkuutta”, Ami hymähtää.

Pari on asettunut Raaseporin Tenholan kylään vanhaan puutaloon, jonka puutarhahoidon Hans on ottanut omakseen.

”Hans on varsinainen viherpeukalo, jonka sormet syyhyvät aina keväisin kukkapenkkien pariin. Puutarhahoito on hänen intohimonsa.”

Ami tunnustaa lähinnä ihailevansa miehensä kädenjälkiä.

”Oma osaamiseni ei riitä kuin rikkaruohojen kiskomiseen… Tai no kyllä minun puutarhapenkissäni yrtit, tillit ja persiljatkin versoavat”, Ami naurahtaa.

Yhdessä tien päälle

Puutarhahoidon sijaan Amin mieli vetää edelleen keikoille. Keväällä jatkuvat Frank Sinatra -teemaiset konsertit, minkä jälkeen syksyllä on luvassa Viiden tähden -konserttikiertue yhdessä iskelmätähtikollegojen Marion ­Rungin, Meiju Suvaksen, Virve ”Vicky” Rostin sekä Anja Niskasen kanssa.

”On ihanaa lähteä yhdessä tien päälle. On aina inspiroivaa tehdä yhteistyötä muiden artistien kanssa. Sitä kautta saa uusia ideoita ja vaikutteita. Tulee olemaan kivaa. Kaikki olemme jo varttuneempia naisia, mutta se ei tunnu missään – ei todellakaan”, Ami vakuuttaa.

Ami lupailee syksyn kiertueelle yllätyksiä vanhojen hittien rinnalle. Ami paljastaa tehneensä hiljattain oman version räppäri Elastisen Eteen ja ylös -kappaleesta.

”Olen tehnyt lisäksi 44 vuoden takaisesta Mitt Åppelträd -kappaleestani uuden suomenkielisen version. Nimellä Omenapuuni, jonka olen itse suomentanut”, Ami jatkaa.

Uutta intoa Ami on saanut Tähdet, tähdet -ohjelmasta, mikä on nostanut laulajan uudelleen koko kansan tietoisuuteen.

”Se on naurattanutkin. Pitääkö näin vanhaksi tulla, että kalenteri on taas täynnä. Minulla ei ole koskaan ollut näin kiireistä ja työntäyteistä vaihetta elämässä kuin nyt.”

Ami tunnustaa esiintymisen vaativan vanhemmiten enemmän.

”Olen joutunut miettimään, miten jaksan. Mutta toisaalta vaikka on ollut työntäyteistä ja välillä rankkaakin, on ollut koko ajan hauskaa. Se on tärkeintä. Niin kauan kuin on hauskaa ja kelpaa yleisölle, ei sovi valittaa”, Ami pohtii.

Kyse on elämäntavasta, jota ilman Ami ei voi kuvitella elämäänsä.

”Kun on tehnyt tätä niin kauan, on vaikea lopettaa. Musiikki ja esiintyminen on niin veressä, ettei tästä niin vain luovuta. Niin kauan kuin jaksaa, ääni kulkee, pää ja jalat kestävät.”

Ei stressiä ikääntymisestä

Ikääntymisestä laulajalegenda ei ota stressiä.

”En koe itseäni vanhaksi. Vanheneminen ei ole mikään pahe. Se on luonnollinen asia.”

Sen Ami tunnustaa, että omasta fysiikastaan on pidettävä ikääntyessä enemmän huolta.

”Pitää vain yrittää hoitaa itseään ja keräillä välillä voimia, että pysyy kunnossa.”

Virtaa laulajatähti ammentaa ulkoilusta, sauvakävelyistä ja salilla käymisestä, jossa hän tekee jumppaa ja venyttelyä. 

”Talviuinnistakin nautin. Siitä saa mielihyvää, se parantaa vastustuskykyä­kin.”

Fysiikan lisäksi Ami painottaa positiivisen mielen tärkeyttä.

”Kaikki on mahdollista, kun pitää kaikki aistit auki. Ei pidä vilkuilla taaksepäin, vaan eteenpäin mitä tuleman pitää.”

Teksti: jarikupiainen
Avainsanat: Ami Aspelund

Kommentit

Oma kommentti