
Sanna Marin Annan kansikuvauksissa.
Suomen entinen pääministeri Sanna Marin on jättänyt lähestymiskieltohakemuksen, kertoo Helsingin Sanomat.
Asia vahvistettiin HS:lle Helsingin käräjäoikeudesta.
Marinin hakemus kohdistuu noin 35-vuotiaaseen mieheen. Hän ei ole yleisesti tunnettu Suomessa.
Hakemusta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina. Käräjäoikeudesta ei kerrottu torstaina, mistä hakemusasiassa on tarkemmin kyse.

Tamperelainen poliitikko ja SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin. 15.12.2014
© Marjo Tynkkynen/Otavamedia
Lähestymiskiellolla haetaan suojaa
Lähestymiskiellolla voidaan hakea suojaa esimerkiksi häirintää ja uhkailua vastaan. Sitä voidaan hakea muun muassa silloin, jos halutaan häirikköä olemaan ottamatta yhteyttä.
HS:n mukaan miestä vastaan on haettu lähestymiskieltoa ainakin kahdesti aiemmin.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa miestä vastaan on nostettu syyte vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta. Diaaritietojen perusteella epäillyt rikokset olisivat tapahtuneet viime vuonna Espoossa. Asia on tullut vireille käräjäoikeuteen tämän vuoden tammikuussa.
Myös tässä tapauksessa asianomistajana on nainen.
Sanna Marin on suomalainen poliitikko. Hän oli Suomen pääministeri vuosina 2019–2023 ja kansanedustaja vuodesta 2015 syyskuuhun 2023. Tampereen kaupunginvaltuutettuna Marin toimi vuosina 2012–2023. Hän aloitti syyskuussa 2023 Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana.
Lähde: Helsingin Sanomat
Lähestymiskielto
Lähestymiskielto on turvaamistoimen luonteinen siviilioikeuteen kuuluva keino. Lain lähestymiskiellosta mukaan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai rikoksen uhan vuoksi voidaan kieltoon määrättyä kieltää ottamasta yhteyttä kiellolla suojattavaan. Lähestymiskiellolla voidaan myös pyrkiä estämään vastaisuudessa tapahtuvaa vakavaa häirintää. Lähestymiskiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos ja rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.

Sanna Marin , kansanedustaja 21.8.2017
© Sara Pihlaja/Otavamedia
Käsitellään kiireellisenä
Lähestymiskiellon määrääminen on 26.9.2014 alkaen edellyttänyt objektiivisesti arvioitavissa olevaa näyttöä, eikä hakijan oma uhkakokemus ole enää riittävä peruste kiellon määräämiseksi. Tällä pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä ja säilyttämään kieltoon haettavan oikeusturva. Korkeimman oikeuden 26.9.2014 ennakkotuomion mukaan ”lähestymiskielto merkitsee kieltoon määrättävän liikkumisvapauden rajoittamista, rekisteröintiä ja jonkinasteista leimautumistakin”.
Lähestymiskieltoasia käsitellään kiireellisenä lähestymiskieltoa hakevan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa. Lähestymiskieltoasiat liittyvät kuitenkin tavallisesti rikosasioihin ja lähestymiskieltohakemusten liitteinä on viittauksia aikaisempiin tai tutkittaviin rikosasioihin. Laki lähestymiskiellosta on ollut Suomessa voimassa 1.1.1999 alkaen. Lakiuudistuksen takana vaikutti feministinen liike ja yhteiskuntapoliittinen paine naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi.

Sanna Marin.
Kommentit
Oma kommentti