Juhani Tami Tamminen /HYMY
Elämänmuutoksesta huolimatta kiekkopersoona kiekkolegenda ei ole jäämässä eläkkeelle. ”Energiabisnes ei katso ikää”, 75 vuotta täyttävä Tami täräyttää.
Kevään ensimmäiset auringonsäteet lämmittävät, kun Juhani ”Tami” Tamminen, 74, hyppää kuntopyörän selkään uutuuttaan hohtavan kerrostalokotinsa parvekkeella Turun Samppalinnan kupeessa. Parvekelasien takaa aukeaa näkymä läheiselle Paavo Nurmen urheilupuiston pallokentälle, mikä tuo jääkiekkolegendan mieliin nuoruusvuodet.
”Samaisella areenalla laitettiin palloa verkkoon 1960-luvun lopulla. Voitimme TPS:n A-junioreiden kanssa kaikki mahdolliset pokaalit, enkä viitsi mainita kuka teki eniten maaleja. Ei ollut Heikki Suhonen, sillä tulevien vuosien maalipyssy pelasi vuotta nuorempana vielä tuolloin oikeana puolustajana”, Juhani virnistää.
Kahden lajin taitajana Juhani pelasi jalkapalloa aina mestaruussarjaan saakka, kunnes jääkiekko vei mennessään. Lopullinen niitti oli lähteminen Helsinkiin ensin HJK:hon ja sitä kautta Helsingin IFK:hon, jota seurasi siirtyminen 1970-luvun puolivälissä ensimmäisten suomalaisten joukossa ammattilaiskentille Pohjois-Amerikkaan.
”Kun muutin Helsinkiin, oli aika keskittyä jääkiekkoon. Aloitin samaan aikaan liikuntatieteen opinnot Helsingin yliopistossa, minkä myötä touhu olisi mennyt liian monimutkaiseksi.”
Samalla asioita oli pohdittava pärjäämisen kannalta.
”Piti miettiä sitäkin, missä raha liikkuu ja mistä voi tulla ammatti.”
Pohjois-Amerikan vuosien jälkeen tie vei vielä Japaniin, jossa leijonalegenda toimi 1980-luvun alussa pelaajavalmentajana Kokodu Keikaku -seurassa. Kyseisen seuran taustalla vaikutti tuolloin Forbesin maailman rikkaimmaksi ihmiseksi listaama Yoshiaki Tsutsumi.
”Se oli unelmakeikka. Paras keikkani taloudellisesti, sen jälkeen ei tarvinnut mennä pankkiin pyytämään lainaa, vaan pelkästään tallettamaan”, Juhani letkauttaa.
Kyseisillä rahoilla kiekkoguru oli osaltaan vaimonsa Mari Tammisen kanssa rakennuttamassa perheelleen tukikohtaa Turun Hirvensaloon. He asuivat talossa vuodesta 1985 aina alkuvuoteen saakka, jolloin muuttivat nykyiseen kerrostalolukaaliinsa.
”Halusimme mukavuutta ja helppoutta. Elämä on nyt paljon huolettomampaa, kun talossa oli yli 300 neliötä. Oli siivottavaa aamusta iltaan, mutta myös iso piha ja paljon nurmikkoa. Ei tarvitse enää leikkailla nurmikkoa, eikä tehdä lumitöitä”, Juhani muotoilee.
Tammiset ehtivät asua talossa pitkään kahdestaan kolmen aikuisen tyttären muutettua omilleen jo vuosia sitten. Talouden täydentää nykyisin snautserirotuinen Pate-koira, joka on Marin silmäterä.
”Se alkoi käydä turhan liian isoksi meille kahdelle ja Patelle.”
Tila ei kaksikolta lopu kesken uudessa kodissakaan, jossa neliöitä on noin 150. Parvekkeen ohella mukavuutta tuo sauna, joka lämpiää kahdesti päivässä.
”Aamuin ja illoin”, Tami lisää.
Kokonaisuuden kruunaa vaalea ja moderni keittiö, joka on Marin valtakuntaa.
”Mari huolehtii keittiöstä. En puutu ruoanlaittoon, enkä siivoukseen. Mari teki ansiokkaan päivätyön keittiöalalla, minkä lisäksi hän on myös erinomainen ja ahkera kokki”, Tami kehaisee.
Ruoat ovat kelvanneet, sillä parilla on yhteiseloa takana noin 60 vuotta. Kaksikon katseet kohtasivat Turun tyttölyseon koulubileissä vuonna 1964.
”Meillä on ollut äärimmäisen onnellinen liitto, joka toimii molempiin suuntiin. Olemme molemmat itsenäisiä, mikä yhdistää. Kun toisella on omaa menoa, sitten mennään, eikä jäädä toisen housun puntteihin kiinni.”
Yhteistä aikaa vietetään kesäisin mökillä Turun saaristossa.
”Silloin ollaan tosi paljon kimpassa. Usein viihdymme mökillä pitkälle syksyyn, jolloin illat ovat hienoja ja lämpöäkin riittää eri tavalla kuin keväisin.”
Juhani Tami Tamminen /HYMY
Vanha koti tyttärelle
Kokonaan Tammiset eivät ole luopuneet rakkaasta Hirvensalon talostaan, vaan sinne on muuttamassa keskimmäinen parin tyttäristä – kunhan siellä on tehty ensin pientä remonttia.
”Katalla on vastaava tilanne kuin meillä taloon aikanaan muuttaessa. Hänellä on kolme pientä lasta, jotka saavat omat huoneet. Kaikki sattui hyvin, eikä tarvinnut miettiä muuta”, Tami myhäilee.
Kaikkiaan Juhanilla ja Marilla on lapsenlapsia seitsemän, jotka ovat 7–15-vuotiaita.
”Kaikki ovat kovia touhuamaan. Katan poika pelaa jalkapalloa, mutta tytöt ovat seuranneet äitiensä jalanjäljissä voimistelun parissa.”
Ratkaisun takia Tami tunnustaa osan tavaroistaan olevan edelleen vanhassa kodissa.
”Ehkä takkahuoneeseen jää museonurkkauskin, jossa on vanhoja pelipaitojani ja pokaaleja.”
Huolimatta reissutöistä jääkiekon perässä, Tammisten tukikohta säilyi aina Turussa. Myös silloin kun perheen pää piiskasi Ranskan maajoukkuetta 1990-luvun lopulla.
”Siihen aikaan tytöt olivat jo koulussa, joten vaimo jäi pitämään kotia pystyssä. He kävivät Ranskassa vain koulujen loma-aikoina.”
Tami niitti menestystä Ranskan peräsimessä vuoden 1995 Ruotsin MM-kisoissa, kun Suomi voitti historiansa ensimmäisen maailmanmestaruuden.
”Olimme Suomen ohella kisojen sensaatiojoukkue. Voitimme Saksan ja Kanadan.”
Leijonien maailmanmestaruus tuli ruotsalaisen Curt Lindströmin komennossa, joka nousi saavutuksellaan Suomessa kansallissankarin asemaan.
”Kurre oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kunnon materiaali on aina menestyksen kulmakivi”, Tami kuittaa.
Juhanille itselleen kisat poikivat Aurinkokuningas-lempinimen, jonka hän sai Helsingin Sanomien urheilukolumnistilta. Sen hän on sittemmin ottanut tavaramerkikseen.
”Se on auttanut minua brändin luomisessa, kun olen julkaissut kirjoja ja tehnyt koulutuskeikkoja.”
Juhani Tami Tamminen /HYMY
Vaativa homma
Valmentajavuosiensa jälkeen Juhani ihastutti Don Tamina pitkään tv-kommentaattorina jääkiekon MM-kisoissa. Enää viime vuosina kiekkopersoonaa ei ole kyseisissä karkeloissa nähty, eikä hän enää mukaan varsinaisesti ole kaivannutkaan.
”Siihen aikamäärään nähden tehtävistä pitäisi saada kunnon korvaus. Ei minulla ole tarvetta lähteä pelkän näkyvyyden takia tekemään mitään”, Tami laukoo.
Nykyisten kommentaattorien tasoa hän pitää värikkäänä.
”Kyseessä on vaativa homma, se kirjokin on sen mukainen. On puhevikaista ja sellaisia, jotka eivät ymmärrä taktisesta puolesta mitään. Jotta voi olla hyvä kommentaattori, pitäisi olla sekä pelannut että valmentanut. Vahvuuteni oli, että minulla oli molemmat.”
Tukholmaan huipentuvia kevään kiekkokarnevaaleja Tami seuraa kotisohvaltaan. Kyseessä ovat Antti Pennasen ensimmäiset MM-kisat Leijonien päävalmentajana.
”Jos Suomi jää neljän ulkopuolelle, se on karmiva munaus. Mitalipeleissä voi tapahtua mitä vain, jolloin sattumallakin on suuri osuus. Ykkösmaalivahti sairastuu vatsatautiin pelipäivän aamuna, mitä sille mahtaa”, Tami huomauttaa.
Julkisuudessa on kerrottu Juhanin jättäytyneen jo taka-alalle, mutta puheet töiden jättämisestä tai eläkkeelle jäämisestä mies itse tyrmää.
”Edelleen teen 100 koulutuskeikkaa vuodessa, mikä pitää päänkin terävänä. Kyse on energiabisneksestä, joka ei katso ikää. Kyky, halu ja intohimo ratkaisevat. Saan energiaa siitä vuorovaikutuksesta, mikä tapahtuu yleisön kanssa. Niin kauan kuin kysyntää riittää, aion jatkaa.”
Juhani Tami Tamminen /HYMY
Liikunta tärkeää
Virtaa riittää. Terveyskin on mallillaan selkävaivoja lukuun ottamatta, jossa kiekkoveteraania auttaa liikunnanopettajana omaksuttu liikunnan tärkeys.
”Joka aamu teen jotain. Vedän 30 minuuttia kuntofillarilla, jonka päälle jumppaan vatsoja ja nostelen painoja. Välillä laitan tossut jalkaan ja käyn juoksemassa urheilupuistoa ympäri. Koetan joka päivä treenata sen verran, että kroppa pysyy kuosissa.”
Alkoholin suhteen Tami vannoo maltillisuuden nimeen.
”Ei minulla ole koskaan hirttänyt kiinni, enkä ole koskaan sekoillut alkoholin kanssa. Voin ottaa konjakkia kahvin kanssa seuraksi, mutta siihen se jää.”
Pientä rauhoittumista on tuonut mukanaan ikä, jota kiekkolegendalle tulee toukokuun lopulla (26.5.) mittariin 75 vuotta.
”En enää laita penkille 150 kiloa painoa. Nyt riittää 80 kiloa. Kaikella on aikansa.”
Syntymäpäivät osuvat tänä vuonna jääkiekon MM-kisojen loppuhuipennuksen jälkeiselle maanantaille, mikä saa Tamin heittämään löylyä Leijonien suuntaan.
”Paras syntymäpäivälahja olisi, jos veljet toisivat pokaalin kotiin. Se antaisi vanhalle legendallekin aihetta pullistella rintaa”, jääkiekkoleijona numero 79 hymyilee.
Kommentit
Oma kommentti