Lapsi? Romaniäiti? Väkivaltaa! Ero! – BB-Janitan kohutaustat vain täällä!

Big Brother -talossa vain pari viikkoa asustellut hyvinkääläinen 19-vuotias Janita Lukkarinen herätti käytöksellään melkoisen tunnemyrskyn tv-katsojissa. Vain muutamia päiviä ennen taloon menoaan kihlautunut neitokainen vonkasi talossa seksiä toiselta mieskilpailijalta, joka ei kuitenkaan siihen suostunut.

Kihlattu näki kaiken televisiosta ja lopunhan arvasi. Hän purki kihlauksen ja ilmoitti siitä julkisesti Facebookissa. Lehdet tiesivät siis kertoa uutisia, joita Janita sisällä BB-talossa vasta uskalsi arvailla ääneen.

Seuraavana päivänä Janitalle tuli tekosistaan moraalinen krapula. Hän poistui talosta eli luovutti kilpailemisen 50 000 euron pääpotista.

Sen jälkeen kaikki onkin ollut pimennossa. Annahan tulla, Janita.

 

Poliisit paikalle!

 

-Kun tulin pois BB-talosta, sain hetken jutella ex-kihlattuni kanssa puhelimessa. Seuraavana päivänä näimme. Olemme edelleen aivan ystävällisissä väleissä, Janita kertoo toista viikkoa tapahtuman jälkeen Hymyn haastattelussa.

Ex-kihlattu ei Janitan mukaan ollut vihainen tai sättinyt, vaan totesi, ettei rakkaus ole kadonnut mihinkään.

-Puhuimme yhdessä siitä, pystyisimmekö enää jatkamaan. Totesimme, että helpompaa on erota. Se oli yhteinen päätös, Janita toteaa.

Janitan puheista kuultaa kuitenkin, että se oli hän, joka lopulta lähti. Kihlattu oli todennut Janitan tekevän kaiken erityisen vaikeaksi olemalla niin kaunis.

-Ei se suhde ollut alun alkaenkaan terve. Olimme olleet vuoden alusta yhdessä. Olin tutustunut mieheeni, kun hän oli ex-poikaystäväni kaveri. Menimme kihloihin ennen BB-taloa. Olihan se sellaista hölmöä ”varmistelua”.

Epäterveellä suhteella Janita tarkoittaa turvattomuutta ja aggressiivisuutta, jota suhteessa oli. Janita kertoo olevansa toisinaan paha suustaan, mutta ei toinenkaan osapuoli alistuvimmasta päästä ollut.

-Ihan heti siinä talosta tulemisen jälkeen jouduin soittamaan poliisit. Sanotaanko näin, että tilanne kävi aika aggressiiviseksi. Mitään sinänsä ei tapahtunut. Lähdin itse pois ja poliisit olivat käyneet, Janita kuvaa.

Sen Janita myöntää, että myös fyysistä kahnausta suhteessa oli aiemmin ollut.

-Olen ollut miesteni suhteen melkoinen kakkamagneetti.

 

Kaksi viikkoa sairaalassa

 

Janita kertoo viimeistä edeltävän poikaystävänsä kanssa syntyneestä kahinasta, joka johti sairaalareissuun ja käräjöintiin.

-Makasin kaksi viikkoa sairaalassa, kun lensin päin seinää. Siinä lähti ilmat pihalle ja tuli välilevyn pullistuma. Muutamaan päivään en kävellyt, ei ollut minkäälaista tuntoa jaloissa, Janita kertaa.

Miesystävä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, sillä hänellä oli takanaan muitakin  rötöstelyjä. Janitalle hän joutui korvaamaan 3 500 euroa kivusta ja särystä.

Palataan vielä ex-kihlattuun. Janitalla on valmis vastaus siihen, voivatko he enää missään tapauksessa myöhemmin palata yhteen. Ei.

-Taloon mennessäni luulin vielä, että rakastaisin tätä ihmistä, mutta tajusin , että se oli vain illuusiota ja olin ollut vain riippuvainen hänen läsnäolostaan. En myöskään voinut jättää kihlattuani ennen taloon menoa, sillä hän tiesi Big Brotheriin pääsystäni. Sopimuksen mukaan muille ei saa hiiskua BB-taloon lähdöstä mitään.

-Tajusin lopulta, etten tarvitse sellaista ihmistä rinnalleni, joka estää minua tekemästä asioita, joita haluan, ja elämästä elämääni. Ihmistä, jonka piti suojella minua, mutta joka sitten satuttikin eniten, Janita kertoilee matalalla äänellä ja kypsänoloisesti.

Kaukana on se pikkutyttömäisesti talossa käyttäytynyt siideripissis, joka ärsytti talon vanhempia naisia.

-En tajunnut talossa ollessani, kuinka paljon minua rakastetaan ja inhotaan. Se kaikki tuli yllätyksenä, kun lueskelin nettikirjoituksia kotonani jälkeenpäin. Kun ryhdyin katsomaan videoklippejä itsestäni, aloin ymmärtää, miksi ihmiset pitävät BB-Janitaa pissiksenä, nainen naurahtaa itseironisesti.

Hän toteaa, että talon miljöö muokkaa kyllä tehokkaasti ihmisiä. Kun on parinkymmenen tuntemattoman kanssa kämpässä ilman ulkopuolisia kontakteja, ei pysty olemaan koko ajan vain oma itsensä.

-Mutta ok, olen kai minä sitten vähän siideripissis, hän myöntää iloisesti nauraen.

 

”En ole romani”

 

Janita on saanut ulkomaailmaan tultuaan huikeasti arvostelua osakseen. Hän on saanut  Suomen virallisen petturinaisen leiman.

Janita tuntuu kuitenkin elävän asian kanssa kuin ei mitään.

-Kyllähän minulle neuvottiin, että ei kannata mennä lukemaan nettikirjoituksia, mutta kiinnostukseni oli liian suurta. Ymmärrän, että ihmisten on helppo kirjoitella nimimerkkiensä takaa. Ei minulle naaman edessä tulla mitään sanomaan.

Janitan on väitetty myös olevan romani. Hänellä on Facebook-ystävänä muuan romaninainen, jonka on arveltu olevan Janitan äiti.

-Ei, ei, Janita korjaa. Hän on kaiken lisäksi minua vain yhdeksän päivää vanhempi. Hän on hyvä ystäväni.

Janita kertoo olleensa pienestä pitäen tummien kanssa tekemisissä. Hän on nähnyt läheltä heidän kulttuuriaan.

-Johtuu siitä, että kun menin kouluun parhaaksi kaverikseni tuli tämä romanityttö, jota nyt siis luullaan äidikseni.

Janita kertoo valikoivansa erittäin tarkasti kaveripiirinsä. Niinpä rasistisia kommentteja ei ole tarvinnut kuulla.

Muitakin juoruja Janitan pitkä mediahiljaisuus on ehtinyt aiheuttaa. On väitetty, että hänellä olisi pieni lapsi. Janita poseeraa Facebookissa pienen, 2,5-vuotiaan lapsen kanssa kutsuen tätä ”tytykseen”.

-En ole lähtenyt näitä oikomaan.  Hän on pikkusisareni ja minulle erittäin tärkeä, Janita toteaa.

Janitan lapsuus oli perustavallinen. Ala-asteella hänellä oli mukava ystäväpiiri, jonka kanssa tehtiin kaikki yhdessä. Yläasteella hän toteaa ajautuneensa hieman vääriin piireihin, niihin ”suosittuihin”, jotka bilettävät ja joita kaikki ihailevat. Nämä piirit eivät kuitenkaan olleet tosipaikan tullen tukena.

-Olen itse asiassa puolustanut koulukiusattuja. Perheeni oli ihan tavallinen, se on aina kannustanut minua eteenpäin. Puheet siitä, että olisin saanut kaiken sormia napsauttamalla ei pidä paikkansa. Olen tehnyt töitä asioiden eteen. Isäni on aina halunnut suojella minua maailman pahuudelta. Sitä joskus protestoin, kunnes ymmärsin, että isä tarkoittaa vain hyvää. Minulla oli tarkat kotiintuloajat ja sellaisesta kasvatuksesta olen kyllä ylpeä, Janita muotoilee.

 

”En ratsasta sairaudella”

 

Vaikka Janita vaikuttaakin haastattelun perusteella kaikelta muulta kuin talossa nähdyltä teinipissikseltä, hän on kuitenkin hankkimassa itselleen silikonirinnat.

-Aina saa unelmoida. Se on nyt toteutumassa, Janita paljastaa.

Neitokainen toteaa hänellä olleen aiemmin enemmän muotoja, mutta kun hän laihtui, kävi se tyypillinen: ensinnä katosivat tissit.

-Tällaista jojoilua on ollut. Haluan olla vartaloni kanssa enemmän sujut. En voi sanoa, etten olisi nytkin, hän mieltää.

Mitä sitten tulevaisuudessa? Julkisuutta?

Kyllä se Janitaa kiinnostaa.  Hän ajattelee siitä positiivisesti ja haluaa keskittyä haittapuolten sijasta hyviin puoliin.

-PR-työt ja esiintymisen kiinnostavat. Olen aina ihaillut Martina Aitolehden tapaa kehittyä julkisuutensa kanssa. Nyt aion takoa, kun rauta on kuumaa.

Entä BB-talon Jouko, josta olit kiinnostunut. Kun hän tulee talosta…?

-Jyrkkä ei, ei välillämme voisi olla mitään. Hän on minulle talon asukas, aivoni eivät hyväksy muuta, Janita naurahtaa.

Kadutko tekojasi BB-talossa?

-Voisihan sitä sanoa humalasekoiluksi, mutta eihän asioita toisaalta voi laittaa sen piikkiin, vaikka booli olikin petollista.

Onko sinulla ollut rankka elämä?

-Kieltämättä. Haluan kuitenkin pitää tietyt asiat yksityisinä, sillä ne ovat niin arkoja, menevät henkilökohtaisuuksiin eivätkä koske vain minua.

Kerro nyt jotain?

-Tämä koskee läheisiäni, en halua tästä puhua. Ei mitään alkoholiongelmaa tai perheväkivaltaa… Raskasta on ollut itsellä ja raskasta läheisillä. Sanotaan nyt sitten, että se liittyy sairauteen. Tiedän että saisin tällä sympatiaa ja empatiaa, mutta niillä en ratsasta.

Odotatko prinssiä valkealla ratsulla?

-Kyllä minä nyt vain keskityn elämääni. Olen neljä viimeistä vuotta ollut parisuhteessa pääsemättä viettämään omaa elämääni. Haluan keskittyä työhöni, perheeseeni ja ystäviini.

 

Teksti:Hymy.fi
Avainsanat: BB, Big Brother, Janita Lukkarinen

Kommentit

Oma kommentti