19.3.2025 Espoo, Laura Voutilainen. Kuva Matti Matikainen
Uutta virtaa 50 vuotta täyttävä viihdetaiteilija on saanut tuoreesta suhteesta, jota Laura luonnehtii turvalliseksi ja seesteiseksi.
19.3.2025 Espoo, Laura Voutilainen. Kuva Matti Matikainen
Se oli kuin totaalipuhdistus, jota seurasi hyppy tuntemattomaan. Sellaisen Laura Voutilainen, 49, teki erottuaan pitkästä avioliitostaan vuonna 2016. Laulaja karisti tuolloin rakkaat kotimaisemat Lahden kupeessa Heinolassa ja muutti yksin pääkaupunkiseudulle, jossa hän on asunut siitä saakka.
”Kaikki asiat laitettiin ylös ja alas. Luovuin kaikesta kiinteästä omistuksesta paitsi autosta, jolla pääsin kulkemaan keikoille. Se oli varsinainen mylläys, jonka jälkeen aloin rakentamaan omaa identiteettiäni uudelleen. Tavallaan aloitin uuden elämän”, Laura taustoittaa.
Vaikeinta Lauralle oli luopuminen Heinolan järvenrantatalosta, jonka hän oli vuonna 2004 rakennuttanut yhdessä ex-puolisonsa, muusikko Juha Heikkilän kanssa ja johon he asettuivat perheen kahden pojan, nyt jo aikuisten Leevin, 27, ja Veetin, 24, kanssa.
”Se (talo) jäi kummittelemaan uniinkin. Tuntui kuin talo olisi symboloinut kaikkea sitä mennyttä aikaa ja unelmaa perheidyllistä, joka sitten mureni.”
Eroprosessi otti aikansa. Pari yritti ratkoa solmujaan parisuhdeterapian avulla.
”Kaikki yritettiin, mutta lopulta ei voinut muuta kuin lähteä eri teille.”
Jaloilleen nousussa helpotti pari uutta hittikappaletta. Ne Laura teki yhdessä säveltäjä-sanoittaja Pekka Ruuskan kanssa eronsa jälkimainingeissa vuonna 2017. Kyseessä olivat kappaleet Miks ei ja Mä en kestä, jotka ovat saaneet paljon radiosoittoa.
”Ne olivat tervetulleita siihen kohtaan. Niiden avulla pääsin jatkamaan uraani ja elämääni puhtaalta pöydältä.”
Eron jälkeen Lauran oli tarkoitus opetella elämään yksin, mutta hän päätyi muutamiin suhdekokeiluihin. Ne eivät sujuneet toivotulla tavalla, josta iskelmätähti kertoo myös tuoreessa Katja Frangen kirjoittamassa Enemmän kuin ääni -elämäkertakirjassaan (Viisas elämä).
”Ne eivät sujuneet mitenkään pumpulisesti. Yksi suhteista oli pohjakosketus, mikä ajoi fyysisesti ja henkisesti nollapisteeseen.” Pohjamudissa Laura koki uupumuksen tunteita, mikä sai hänet vetäytymään omiin oloihinsa.
”Olin kuin raahustava varjokuva itsestäni. Perustoiminnat onnistuivat. Liikunta, syöminen ja nukkuminen, mutta mitään muuta en juurikaan jaksanut. Voimat olivat niin vähissä.”
Kirjassaan Laura ei tarkemmin yksilöi raastavaa suhdetta, vaan kertoo siitä itsensä kautta.
”En halua lähteä syyttelemään, enkä nostelemaan ketään tikunnokkaan.”
Kaiken päälle terveys alkoi rakoilla. Toiseen silmään puhkesi autoimmuunisairaus, joka oli seurausta stressistä.
”Kroppa reagoi sillä tavalla. Ehkä elimistö yritti viestittää, että pitää pysähtyä katsomaan, mihin on menossa.”
Oman tien etsimistä
Vaikeita aikojaan Laura on käsitellyt paljon terapiassa. Kokemusten kautta viihdetaiteilija on kouluttautunut Ihminen tavattavissa -terapeutiksi Tommy Hellsten -instituutissa.
”Koulutus on tukenut omaa kasvuani, mutta olen ollut aina kiinnostunut itseni kehittämisestä ja tutkimisesta. Oman tien etsimisestä.”
Mistään hetken päähänpistosta ei terapeutiksi kouluttautumisessa ollut kyse, vaan Laura kertoo asian kyteneen päässään jo laulajauran alusta lähtien.
”Olin jossain haastattelussa maininnut jo vuonna 1995, että on tärkeää myös lukea ja opiskella. Kun oli kysytty, että mikä kiinnostaa, olin sanonut psykologia”, Laura muistelee.
Laura ei ole vielä alkanut tekemään terapeutin työtä, mutta kokee siitä olevan hyötyä myös esiintyvän artistin työssä. Taiteilija aikoo yhdistää saamiaan oppejaan kevään kiertueellaan, jossa hän laulamisen lisäksi lukee otteita uudesta kirjastaan.
”Ne kuuluvat yhteen. Molemmissa ollaan toiselle läsnä elämäntarinoiden kautta.
Terapiahetkissä jaetut keskustelut, niiden myötä syntyneet ajatukset ja terapeutin malli naiseudesta inspiroivat Lauraa aikanaan kirjoittamaan kappaleen Kokonainen nainen, joka ilmestyi vuonna 2013.
”Terapia on auttanut ymmärtämään omien tunteiden syyt ja seuraukset lapsuudesta saakka. Mitkä ovat olleet rakentavia ja mitkä haavoittavia kokemuksia.”
Terapiaa Laura suosittelee kaikille, sillä se auttaa tunteiden käsittelyssä ja sosiaalisissa suhteissa.
”Aika moni konflikti ihmisten välillä jäisi käymättä sen myötä. Tunteiden sisäistämisen avulla ymmärrämme paremmin paitsi itseämme, myös toisiamme. Se olisi tie maailmaan rauhaan.”
Laulamista Laura ei aio koskaan jättää, vaikka terapeutin töitä alkaisi enemmän tekemään.
”Muusikko ei lähde minusta koskaan, enkä pysty olemaan laulamatta ja tekemättä musiikkia. Se on elämän eliksiirini”, Laura tähdentää.
19.3.2025 Espoo, Laura Voutilainen. Kuva Matti Matikainen
Jacksonin jalanjäljissä
Musiikkiopintonsa Laura aloitti jo 5-vuotiaana. Lopullinen sinetti oli, kun hän 12-vuotiaana näki poptähti Michael Jacksonin esityksiä ja opetteli tämän koreografioita VHS-nauhaa kelaten.
”Silloin ilmestyi Jacksonin Bad-albumi, joka kolahti minulla kovaa. Kaikki se liike ja hullu energia, mikä Jacksonista välittyi.” Esikuvansa viitoittamana Laura ei ole omalla urallaan arkaillut laittaa itseään likoon.
”Olen aina tykännyt haastaa itseäni ja kokeilla kaikkea uutta. Se on ollut samalla yhtä innostavaa, mutta myös pelottavaa ja jännittävää.”
Lauraa on pidetty aina kovatahtoisena naisena, joka osaltaan pohjautuu laulajan ikäviin kokemuksiin lapsuudesta. Lauran lapsuutta varjosti joutuminen 11-vuotiaana seksuaalisen häirinnän kohteeksi, mikä jätti häneen jälkensä.
”Kyse oli koskettamisesta, jossa mentiin rajan yli. Menin siitä paniikkiin. Se aiheutti alussa häpeää, jota pyrin piilottelemaan. Se näkyi käytöksessä sulkeutuneisuutena”, Laura myöntää.
Kyseinen kokemus on saanut Lauran tuntemaan varovaisuutta miesten lähestyessä.
”Olen oppinut tiedostamaan tilanteet, joissa mies lähestyy tavalla, joka ei sovi kuvioon.”
Turvattomuutta Laura joutui sietämään isän alkoholismin kanssa, joka koitui lopulta tämän kohtaloksi. Lauran muusikkoisä menehtyi alkoholinkäytön vauhdittamaan syöpään vuonna 2012, mikä on saanut hänet varoivaiseksi alkoholin suhteen.
”Se on salakavala aine. Sille saa antaa pikkusormen, mutta ei koko kättä”, Laura muotoilee.
Samainen voimakastahtoisuus on puskenut viihdetaiteilijaa eteenpäin musiikissa, joka on tuonut ennakkoluuloja jopa eräänlaisena diivana.
”Kun olin nuorempi, silloin ajatteli helposti omaa agendaansa. Se on saattanut näyttäytyä joillekin, että olisin pomona tiukka, mutta nykyään kuuntelen muitakin ja ajattelen enemmän kokonaisuutta.”
Kokonaisuuteen lukeutuu työn ja levon suhde, jonka kanssa Laura joutui kamppailemaan ruuhkavuosina perheen lasten ollessa pieniä.
”Se oli ihanaa, mutta raskasta aikaa. Silloin tuli venyttyä moneen suuntaan samaan. Toisaalla piti valmistautua sinfoniakonserttiin, toisaalla cover-keikalle ja ohessa treenattiin tv-show´ta varten. Samaan aikaan piti huolehtia perheestä, että kaikki menee taloudellisestikin hyvin.”
19.3.2025 Espoo, Laura Voutilainen. Kuva Matti Matikainen
Viisikymppiset käsillä
Oman jaksamisen tärkeyttä Lauralle ovat tuoneet lähestyvät viisikymppiset, jotka odottavat toukokuussa. Syntymäpäiväänsä hän juhlii tuplakonsertilla 17. toukokuuta nykyisessä kotikaupungissaan Espoossa Tapiolan Louhisalissa.
”Vanhaksi en itseäni vielä tunne, mutta kroppa ei pysy enää mukana kaikissa impulsiivisissa tempauksissani. Sen huomasin vajaa neljä vuotta sitten, kun loukkasin polveni pahasti leikkiessäni siskoni pojan kanssa trampoliinilla”, hymähtää Laura.
Tilanteessa Laura oli väistämässä lasta, kun yhtäkkiä rusahti.
”Polveni ei taipunut äkkinäiseen liikkeeseen.”
Iän myötä Laura kokee tulleensa armollisemmaksi itseään kohtaan. Uutena harrastuksena hän aloitti muutama vuosi sitten meditaation, joka on kehittänyt mielenhallintaa.
”On tullut lempeyttä ja rauhallisuutta tekemiseen, enkä ole enää yhtä äkkipikainen kuin aiemmin. Pystyn suhtautumaan kiperiinkin tilanteisiin rauhallisesti hengitellen kuin suoran reaktion kautta. Osaan tiedostaa asiat paremmin ja olen enemmän läsnä.”
Läsnäoloa on opettanut tuore parisuhde, jossa Laura kokee olonsa onnelliseksi. Kaksikko tapasi reilu vuosi sitten yhteisten ystävien kautta.
”Perusasiat ja luottamus ovat kunnossa. Olo on turvallinen ja sitoutunut. Kaikki on mennyt seesteisesti, eikä ole kehittynyt mitään draamaa.”
Laura ei sulje pois muuttoa saman katon alle.
”Kunhan löytyy sopiva ratkaisu, mikä ettei. Olisihan se hienoa löytää tulevaisuudessa joku loppusijoituspaikka meren tai järven rannalta.”
Pojatkin ovat ottaneet uuden puolison hyvin vastaan.
”Ehkä he ovat vaan tyytyväisiä, ettei äiti ole jäänyt yksin.”
Pojat ovat seuranneet muusikkovanhempiensa jalanjäljissä.
”Ja ovat lupautuneet nousemaan lavalle toukokuun syntymäpäiväkonsertissani. Molemmat soittavat rumpuja”, Laura innostuu.
Kommentit
Oma kommentti