Näin Yhdysvallat vakoilee Suomea – kiinnostuksen kohteina Venäjä ja hävittäjäkaupat

Koronakriisi on lisännyt Suomeen kohdistuvaa verkkovakoilua, turvallisuusviranomaiset varoittavat. Vaikka Kiina ja Venäjä ovat olleet aktiivisia, alan kyvykkäin maa on yhä Yhdysvallat. Tiedustelun hämärässä maailmassa on tavallista, että vakoilun kohteeksi valitaan paitsi vihollisia, myös ystäviä.

Näin alkaa painetussa Hymyssä Antero Eerolan kirjoittama juttu tiedustelutoiminnasta Suomessa.

Pohjoismaissa puhkesi alkukesästä todellinen suuren maailman vakoiluskandaali.
Useat eurooppalaiset mediat – muun muassa Ruotsin ja Tanskan yleisradioyhtiöt – paljastivat, että Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden virasto NSA (National Security Agency) oli vakoillut korkeita poliitikkoja ja huippuvirkamiehiä Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa ja Saksassa.

Kohteiden joukossa olivat jopa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Saksan entinen ulkoministeri, nykyinen liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.

NSA:n urkinta oli tapahtunut Tanskan läpi kulkevien tietoliikennekaapelien kautta ja maan oman sotilastiedustelun suosiollisella avustuksella. Kohteiden joukossa oli ollut muun muassa puheluita ja tekstiviestejä.

Skandaali paljastui Tanskan sotilastiedustelun sisäisessä tutkinnassa, joka kulki nimellä operaatio Dunhammer.

Vaikka kohu koski muutamien vuosien takaista viestiliikennettä, ainakin Ruotsissa tapauksesta oltiin raivoissaan. Tanskalta vaadittiin selvityksiä siitä, miksi se oli antautunut alustaksi hyvän naapurin ja ystävän vakoiluun.

Mediapaljastuksissa ei mainittu Suomea. Mutta voisiko sama tapahtua meillä?

Hymy kävi julkisten tietojen valossa läpi, miten ja mitä Yhdysvallat voisi Suomessa vakoilla. Olemme aiemmin kertoneet Venäjän ja Kiinan Suomeen kohdistuvasta laittomasta tiedustelusta ja vaikuttamistoiminnasta.

HÄVITTÄJÄKAUPAT KIINNOSTAVAT

Ennakkonäytös kesän skandaalista nähtiin jo syksyllä 2020.

Tuolloin median valokeilaan nousi, kuinka samainen NSA ja Tanskan sotilastiedustelu olivat vakoilleet Tanskan ja Ruotsin puolustusteollisuutta juuri ennen kuin Tanska ja Norja tekivät päätöksiä uusien hävittäjien hankinnoista.

Tanska päätyi lopulta ostamaan 27 ja Norja 52 amerikkalaista F-35-hävittäjää. Tanskan kohdalla kilpailussa olivat mukana myös ruotsalainen Saab Gripen ja eurooppalainen Eurofighter.

Samat konetyypit ovat tarjolla myös Suomelle, kun päätös hävittäjähankinnoista tehdään loppuvuodesta. Asian ratkaisevat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Asiantuntijat pitävätkin epätodennäköisenä, ettei myös Suomi olisi läntisen vakoilun kohteena.

– Olisin erittäin yllättynyt ja jopa vähän pettynyt kyseisten maiden tiedustelutoimintaan, jos he eivät olisi yrittäneet tehdä tätä Suomellekin. Ruotsikaan ei ole Yhdysvaltojen liittolainen, joten miten Suomi olisi maagisesti jäänyt ulkopuolelle, eduskunnan yhteydessä toimivan Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi Helsingin Sanomissa.

Hänen mukaansa hävittäjäkaupat kiinnostavat myös Suomessa.

Kyseessä onkin maan historian suurin asehankinta, jonka hintalappu on päätähuimaavat kymmenen miljardia euroa. Sen päälle tulee vielä 579 miljoonan euron määräraha, jolla varmistetaan uusien koneiden kytkeminen osaksi Suomen puolustusjärjestelmää.

Suojelupoliisi on varoittanut, että koronakriisin aikana erityisesti verkossa tapahtuva vakoilu on lisääntynyt, kun ihmiset ovat siirtyneet etätöihin ja kokoukset tapahtuvat tietokoneen ruudulla. Supon mukaan innokkaita urkkijoita ovat olleet erityisesti niin sanotut ”autoritaariset valtiot”. Käytännössä se on koodinimi Venäjälle ja Kiinalle.

Kyvykkäin toimija verkossa lienee silti Yhdysvallat.

Periaatteessa maan tiedusteluelimillä on pääsy lähes kaikkeen tietoliikenteeseen, joka kulkee Yhdysvaltojen tai sen liittolaismaiden kautta. Tiedon kerääminen tapahtuu lukuisten turvallisuusvirasto NSA:n kehittämien ohjelmien kautta.

Valvonnan massiivisen laajuuden toi koko maailman tietoisuuteen jo vuonna 2013 amerikkalainen tietovuotaja Edward Snowden. Snowden pakeni paljastustensa jälkeen Hongkongin kautta Venäjälle, jossa hän yhä asuu maanpaossa.

NSA:lla on käytännössä esteetön pääsy amerikkalaisten it-jättien kuten Microsoftin, Yahoon, Googlen, Facebookin, Skypen, YouTuben ja Applen käyttäjien tietoihin ja viestiliikenteeseen. Palvelut ovat laajasti myös suomalaisten käytössä. Esimerkiksi korona-ajan kokoukset ovat pitkälti siirtyneet Microsoftin Teams–ympäristöön.

Yhdysvallat pystyy keräämään lyhyessä ajassa tietoja jopa miljardeista puheluista ja sähköposteista. Kyse on niin sanotusta puheluiden metatiedoista, jotka tarkoittavat sitä, kuka soittaa kenelle, mistä numeroista ja kuinka pitkään ja missä puhelun osapuolet sijaitsevat.

Lue koko juttu painetusta lehdestä.

Teksti: Hymyn toimitus
Avainsanat: Yhdysvallat, Venäjä, Supo, suojelupoliisi, vakoilu, tiedustelu, hävittäjäkaupat

Kommentit

Oma kommentti