Keikkarituaalit ennen lavalle nousua ovat esiintyjille tapa hallita jännitystä ja nostaa energiatasoja. Vain elämää- ja Elämäni biisi -ohjelmien tähdet paljastivat Hymylle omat kikkansa.
Teksti: Juhamatti Nieminen kuvat: Juhamatti Nieminen, istock, Ari Heinonen, Sampo Korhonen ja Arto Wiikari.
Jumppaliikkeitä ja burpeeta
Kymmenenvuotista artistiuraansa loppuvuodesta juhlistava Nelli Matula painottaa hyvän lämmittelyn tärkeyttä.
”Kappaleeni ovat aerobisestikin aika haastavia ja rankkoja. Jotta jaksan laulaa ja vetää kaikki biisit läpi, keho pitää lämmitellä huolellisesti. Jumppaliikkeitä ja burpee-hyppyjä. Unohtamatta koreografian kertausta ja äänenavausta”, Nelli linjaa.
Keikkaelämää ohjaavat terveelliset elämänarvot.
”Emme ole mikään rymyporukka, vaan wellness-produktio. Palautumisestakin pitää huolehtia, eikä keikoilla voi dokailla ja heitellä televisioita hotellihuoneesta.”
Valmistautumiseen kuuluu myös pukeutuminen, joka ottaa oman aikansa.
”Se on jo puoli ruokaa, kun on saanut esiintymisvaatteet päälle ja meikit naamaan.”
Yrttipastilli suuhun
Tanssii Tähtien Kanssa -parketiltakin muistettava Bess, aiemmalta nimeltään Essi Launimo latautuu keikalle yhdysvaltalaisen Bruno Marsin Moonshine-kappaleen tahtiin.
”Rakastan Bruno Marsin musiikkia yli kaiken. Laulan kyseisen kappaleen viimeisenä aina ennen kuin nousen lavalle. Samalla kun venyttelen. Se on teknisesti osa äänen avaamistakin, mutta lisäksi se tuo minulle hyvää, taianomaista fiilistä”, Bess kertoo hymyillen.
Keikoilla Bessin mukana kulkee Carmolis-yrttipastilleja. Sellaisen hän sujauttaa suuhunsa hetkeä ennen keikkaa. Keikkafiilistä siivittää yhteishuuto bändin, tanssijoiden ja teknikoiden kesken. Yhteishuudoksi on vakiintunut vibrations, mikä tarkoittaa suomeksi värähtelyjä.
”Se kertoo siitä, että tarkoituksemme on välittää yleisölle hyviä, rakkauden värähtelyjä.”
Äänihuulet vetreiksi
Stratovarius-yhtyettä luotsaava Timo Kotipelto laulaa korkealta ja kova. Siksi äänen lämmittely ennen keikkaa on tärkeää.
”Minulla on valmiita treeniohjelmia. Kyse ei ole lihastreeniohjelmista, vaan äänihuulten lämmittelystä. Luurit korviin ja puhelimesta ohjelmistot päälle. Niistä löytyy pianoaplikaatioiden avulla tehtyjä treeniohjelmia”, Timo kertoo.
Lauluäänen vaalimisen lisäksi Timo pyrkii keikkapäivinä katsomaan, mitä suuhunsa laittaa.
”Pitää syödä tiettyyn aikaan, eikä saa syödä liikaa ennen keikkaa.”
Tietyt ruoat ovat kieltolistalla.
”Tykkään intialaisesta ruoasta, mutta masalaa (kastiketta) ei voi vetää keikkapäivänä. Se alkaa närästää, eikä laulamisesta tule mitään.”
Tiktok-livejä faneille
Koskettavana tulkitsijana tunnettu Suvi Teräsniska ilahduttaa fanejaan pitämällä keikkojensa alla livelähetyksiä sosiaalisessa mediassa Tiktokissa.
”Siitä on tullut rutiinini, josta tykkään. Samalla laittaudun keikkakuntoon, teen meikin ja laitan hiuksia. Videot ovat saaneet vakiokatsojiakin, jotka tulevat jakamaan hetken kanssani ja kyselemään vinkkejä hiusten kihartamiseen tai meikin laittamiseen. Se on ollut hauskaa”, Suvi myhäilee.
Minkäänlaista stressiä laulaja ei liven pitämisestä ota.
”Se soljuu luonnostaan samaan aikaan.”
Taikauskoiseksi Suvi ei tunnustaudu – ainakaan tietoisesti.
”Ei minulla ole pakko-oireita enkä katso kumman kengän laitan jalkaan ensimmäisenä. Mutta en tiedä, teenkö niin automaation kautta”, Suvi pähkäilee.
Hiljaa itsekseen taustalla
Energisenä esiintyjänä tunnettu Benjamin Peltonen sulkeutuu puolisen tuntia h-hetkeä omiin oloihinsa.
”Haluan rauhoittua ja olla hetken hiljaa itsekseni. Kun keikoilla antaa niin paljon sekä fyysisesti että henkisesti, niin hiljentyminen auttaa keskittymään tulevaan”, Benjamin sanoo.
Rauhoittumishetkeä seuraa kropan avaaminen ja sykkeen nostaminen.
”Otan parit punnerrukset, (juoksu)spurtit ja kiljaisut. Pitää saada keho lämpimäksi, sillä keikka on kuin urheilusuoritus. Se on tunnin rääkki.”
Keikan lähestyessä tehdään tsemppaus yhdessä bändin ja taustatanssijoiden kanssa.
”Meillä on ryhmähuuto tai -rimpsu, jonka huudamme aina ennen jokaista keikkaa.”
© Arto Wiikari/Otavamedia
Punkkua käsikaadolla
Zen Cafe -yhtyeen jälkeen sooloartistina ansioitunut Samuli Putro on kuulunut muutaman vuoden ajan epäviralliseen minuuttidokaajien liittoon.
”Se tarkoittaa sitä, että 90 minuuttia ennen keikan alkua voi ottaa pienen lasin punaviiniä. Käsikaadolla noin 8–12 senttiä. Se on riittävä määrä, jonka myötä saa pidettyä dokailun kurissa – ainakin ennen keikkaa”, Samuli virnistää.
Punkkuhörpyn lisäksi Samuli vannoo äänenavauksen ja venyttelyn nimeen.
”Kroppaa auki ja sykettä korkealle. Hyppii ilmaan, pyörittelee käsiä, rentouttaa hartioita ja venyttelee jalkoja. Samalla voi tehdä äänenavauksia. Käytännöllistä toimintaa.”
Äänenavauksessa muusikko luottaa vanhoihin nikseihin.
”Opettelin tavan 1990-luvulla, ja sitä olen noudattanut. Eipä ole ääni mennyt.”
Kiireestä adrenaliinia
Elämäni Biisi -ohjelmaa alusta alkaen tähdittänyt Diandra Flores nauttii valmistautumisesta keikkoihin pienessä kiireessä, eikä ota siitä stressiä.
”Rakastan kiireen tuntua. Jätän meikit, hiukset ja esiintymisvaatteiden vaihdonkin usein viime hetkille, 15 minuutin tienoille aloituksesta, mistä ammennan haippia ja adrenaliiniryöpyn keikalle”, Diandra kertoo.
Laulajan valttina on kokemus, sillä hän on kehittynyt nopeaksi laittautujaksi.
”En enää jännitä keikkojakaan tai en ole koskaan varsinaisesti jännittänytkään. Tykkään esiintymisestä niin paljon. Se on minulle enemmänkin ilo.”
Keikkaa ennen Diandra saattaa syödä banaanin, mutta tärkeämpää on veden juominen.
”Vettä pitää juoda paljon. Jos ei juo vettä, ei toimi äänikään.”
Kommentit
Oma kommentti