Piispa Mari Leppänen toivoo jokaiselle aitoa joulurauhaa

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ottaa vieraansa vastaan Tuomiokirkon naapurissa. Jo heti haastattelun alussa Leppänen toteaa, ettei hän työuransa alussa suunnitellut päätyvänsä kirkkoon töihin.

– Ajattelin, että minusta tulee tutkija tai kulttuuritoimittaja. Opiskelin yliopistossa kulttuurien tutkimusta, hän toteaa.

Leppäsen tie piispaksi on ollut poikkeuksellinen. Hän syntyi vanhoillislestadiolaiseen perheeseen, mutta kuvailee, että uskonnon tutkijoina toimineet vanhemmat olivat avarakatseisia, vaikka lestadiolaisia tapoja noudatettiinkin. Televisiota ei ollut.

Kysymykseen ”milloin tulit uskoon?” ei Leppäsen kohdalla ole yksiselitteistä vastausta.

– Minulla ei ole sellaista vahvaa uskoon tulemisen kokemusta. Minusta tuntuu, että jotkut asiat ovat olleet minussa jo aikaa ennen kuin minne oma muistini yltää. Olen varmaan jo kohdussa ja äidinmaidossa oppinut tiettyjen virsien ja laulujen maailmaan. Jo pienestä lapsesta alkaen olen saanut kasvaa turvalliseen hengellisyyteen.

– Suomalaiset saattavat hieman väheksyä omaa uskoaan. Arkinenkin hengellisyys, kuten iltarukous, on tärkeää. Se riittää, piispa Mari Leppänen pohtii.

Lestadiolaisuuteen liittyvät tavat herättävät joskus ihmetystä ja kritiikkiä. Erityisesti naisten asemaa liikkeessä on arvosteltu. Leppänen kertoo, että liikkeen alkuaikoina naisten ääni pääsi kuuluviin, mutta myöhemmin naiset ovat joutuneet tyytymään kuuntelijan rooliin.

Hän on perehtynyt aiheeseen muun muassa tutkimalla naisteologien roolia herätysliikkeessä sekä kirjoittamalla vuonna 2012 yhdessä Johanna Hurtigin kanssa Maijan tarinan. Kirjassa käsitellään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vanhoillislestadiolaisuudessa. Leppäsellä ei ole kokemusta Pohjanmaan lestadiolaisesta kulttuurista. Hänen lapsuudenkotinsa oli Helsingin Käpylässä.

– Meillä kävi kotona paljon ihmisiä. Koen kasvaneeni turvalliseen ja lämpimään hengellisyyteen. Kriisi tuli vasta aikuisena, kun aloin arvioida naisten roolia lestadiolaisessa yhteisössä. Tänä päivänä olen hyvin onnellinen ja iloinen saamastani kasvualustasta.

Leppänen on seitsemänlapsisen perheen viides lapsi. Maria viisitoista vuotta vanhempi isoveli Mikael Pentikäinen päätyi Helsingin Sanomien päätoimittajaksi ja toimii nyt Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana.

– Kasvoin siskojen keskellä. Olin aika rauhallinen ja ehkä vähän ujo, mutta päättäväinen pikkutyttö. Koen, että sain elää lapsuuttani melko vapaasti. Harrastin musiikkia ja liikuntaa. Kävin ompelukerhossa ja pyörin nuorisotalolla.

Lue piispan haastattelu painetusta lehdestämme. Hän toivoo jokaiselle aitoa joulurauhaa.

Teksti:Hymyn toimitus, Mika Lahtonen
Kuvat:Mika Lahtonen
Avainsanat: piispa, Mari Leppänen, Mikael Pentikäinen

Kommentit

Inhoan ja halveksin kaikkia uskovaisia, erityisesti pappeja, pastoreita ja piispoja.

Oma kommentti