Pitkään jatkunut helle voi olla vaarallista iäkkäille ja sairaille. Ikään tai terveydentilaan katsomatta pitäisi muistaa juoda riittävästi helteellä. Ei kuitenkaan alkoholia.
Teksti: Reija Kokkola kuva: iStock
Helle hellii Suomea. Tai sitten käristyskupoli, hellehelvetti, jopa hellekuolemat. Yleensä suomalaiset rakastavat hellettä niin paljon, että sen perässä matkustetaan etelään vaikka pikalähdöllä, jos kotimaassa kaivattua aurinkoa ei näy. Suomen kesät voivat olla oikullisia, mutta viime vuosina hellerajoja on ylitetty monin paikoin, ja vieläpä pitkinä jaksoina.
Viime kesänä kolean kesäkuun jälkeen Suomen ylle saapuivat heinäkuussa viikkoja jatkuneet helteet. Ne varmasti ilahduttivat monia, mutta lopulta ne saattoivat muuttua uuvuttaviksi itse kullekin. Miksi koemme helteen kehoa rasittavaksi? Helteinen sää kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, hengityselimiä ja nestetasapainoa. Ei ihme, että helle voi tuoda mukanaan oudon olon: väsyttää, hengästyttää, päätä särkee, ja joskus jopa sydän alkaa tykyttää.
”Muita oireita voivat olla muun muassa sekavuus, pahoinvointi, hengityksen vaikeutuminen ja tajunnan menetys, Työterveyslaitoksen johtavan tutkija Sirkka Rissanen toteaa.
Rissanen muistuttaa myös, että kaikkien lämmönsietokyky on erilainen. Suomessa helleraja on 25 lämpöastetta ja Rissasen mukaan helteen vaikutukset on hyvä pitää mielessä, kun lämpötila nousee 25 asteeseen. On tärkeää kuunnella kehoaan, vaikka ei vielä tuntisi lämmön aiheuttamia oireita, sillä ihmisten lämmönsäätelykyky on erilainen.
”Lämpöhalvausta epäiltäessä on soitettava hätänumeroon.”
Kenelle vaarallista?
Helteinen sää voi olla vaaraksi erityisesti pitkäaikaissairaille, mutta se voi rasittaa myös perustervettä kehoa. Nesteytys on tärkeää, kun lämpötila nousee hellelukemiin. Esimerkiksi sydänsairaalla sydämen pumppauskapasiteetti on heikompi. Silloin nestetasapainosta huolehtiminen on kriittisen tärkeää.
”Nestetasapainon häiriö voi kuormittaa sydäntä enemmän, ja silloin sydämen rajallinen kapasiteetti voi tulla vastaan helpommin”, selittää lääkäri ja professori Juhani Knuuti Ylen nettisivuilla.
Nesteitä on syytä nauttia riittävästi, mutta liika on kuitenkin liikaa. Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnasta kärsivä ei saisi juoda liian suuria määriä nestettä kerralla. Yleensä nuorilla ja perusterveillä sydämen kapasiteetti on parempi, ja elimistö pystyy kompensoimaan kuuman sään aiheuttamia nestetasapainohäiriöitä.
Lämpöhalvaus uhkana
Elimistön lämpötilan noustessa hikoilu lisääntyy ja pintaverenkierto vilkastuu. Hikoilu poistaa nestettä kehosta. Jos tätä nestettä ei korvata, voi nestehukka johtaa kehon kuivumiseen ja altistaa eriasteisille lämpösairauksille, joiden oireita ovat muun muassa päänsärky ja huimaus.
Ikäihmisillä on tavallista, etteivät he samalla tavalla tunne janon tunnetta tai lämmön vaikutusta. Vaikka juoda pitää, ei kannata turvautua alkoholipitoisiin juomiin. Etenkin iäkkäillä on heikentynyt alkoholin sietokyky, ja alkoholin riskirajat ovat huomattavasti pienemmät kuin nuoremmilla aikuisilla. Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön riskirajana pidetään yli kuutta annosta viikossa ja yli kahta annosta kerralla. Päihdelääkäri Kaarlo Simojoki suosittelee, etteivät iäkkäät joisi helteillä lainkaan alkoholia.
”Jos muutenkin helle tuntuu tiukalta tällä hetkellä, sitä ei kannata enää alkoholilla pahentaa”, Simojoki huomauttaa.
Jo pelkästään kuuma sää on riskitekijä iäkkäille heikentyneen janontunteen vuoksi, mikä voi helposti johtaa nestehukkaan.
”Jos aurinkoisella terassilla tempaistaan tuoppi tai kaksi, mutta muuten ei muisteta juoda, niin kyllä siinä äkkiä ollaan nestehukan tai lämpöhalvauksen puolella”, Simojoki sanoo.
Vältä siis alkoholia, mutta muista juoda, vaikka ei tule janon tunnetta. Jos lämpöuupumusta ei hoideta nesteytyksellä ja kehon viilentämisellä, voi se siis johtaa jopa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Lämpöhalvauksessa keho ei Rissasen mukaan enää kykene hikoilemaan.
”Noin 45 vuoden iässä lämmönsietokyky alkaa heiketä. Ihonalaisen rasvan määrä, fyysinen kunto, yleinen tottuminen lämpöön sekä mahdolliset sairaudet vaikuttavat myös siihen, miten pahasti helle rasittaa kehoa”, Rissanen sanoo.
Urheile maltilla
Saunan 75 asteen lämpötila ei ole sydämelle haitaksi, mutta pitkään jatkuva 30 asteen helle voi hyvinkin olla. Saunassahan ei viipyillä määräänsä enempää. Keskeistä onkin, kuinka pitkäaikaista altistus lämmölle on. Kun helle on yhtäjaksoista, kehon lämpötila pysyy pitkään korkealla ja keho kuivuu.
”Ikään kuin olisi lievää kuumetta koko ajan”, Knuuti vertaa.
Erityisen vaikeaa on, jos hellesää jatkuu monta viikkoa putkeen. Silloin asuntojen rakenteet lämpenevät, eikä hellettä pääse pakoon sisätiloissakaan.
Rissanen nostaa esiin myös työolosuhteet: helteessä työskentelevien tulisi huolehtia säännöllisistä tauoista ja nesteytyksestä. Myös helteellä urheillessa kannattaa pitää kohtuus mielessä ja kuunnella kehoaan. Äärimmäistä rasitusta kovissa lämpötiloissa olisi Knuutin mukaan syytä välttää.
”Urheilua kohtuudella. Että ei yritä juosta maratonennätystä juuri 30 asteen helteellä.”
Yleensä oma vointi kertoo, miten keho reagoi urheiluun. Jos lenkkeily sujuu lämpimässä ja nestetasapaino pysyy kunnossa, liikuntaan ei liity erityisiä terveysriskejä. Voimakas hikoilu voi myös THL:n mukaan aiheuttaa ihottumaa, joka on tosin on yleisempää lapsilla. Kehon kuumentuessa myös verisuonet laajenevat lämmön poistamiseksi kehosta. Tämä voi johtaa Rissasen mukaan alaraajojen, erityisesti nilkkojen turvotukseen. Pintaverisuonten laajeneminen myös alentaa verenpainetta ja kohottaa sydämen sykettä.
Kommentit
Oma kommentti