
Rolf Nordmo vastasi syytteeseen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Espoossa 13. maaliskuuta 2025. Kuva: Rami Mäkinen.
Janne Puhakka meni pahaa aavistamatta noutamaan koiraa kodista, jossa Rolf Nordmo, 66, odotti häntä haulikon kanssa.
Mitä mahtoi miettiä Janne Puhakka, 29, kun hän lähti tapaamaan entistä kumppaniaan entiseen yhteiseen kotiin? Oliko hän jännittynyt, surullinen tai ahdistunut? Oliko hän peloissaan?
Emme saa ikinä tietää, sillä tapaaminen Espoon Henttaalla 13. lokakuuta 2024 päättyi kohtalokkaisiin laukauksiin. Rolf Nordmo, 66, ampui Puhakan kuoliaaksi metsästyshaulikollaan, jonka hän oli tuonut ennen tekoa kotimaastaan Norjasta Suomeen.
Asunnossa ei ollut paikalla muita ihmisiä, kun Nordmo surmasi Puhakan eteiskäytävässä. Tapahtumien tarkasta kulusta asunnon sisällä on siksi vain Nordmon oma kertomus ja teknisen tutkinnan karut tulokset.
Puhakka oli tullut asunnolle noutamaan heidän yhdessä hankkimaansa lintukoiraa Fridaa, joka erossa oli jäämässä Nordmon huostaan. Puhakka hoiti koiraa välillä, ja nyt hänen oli tarkoitus viedä se tutustumaan uuden miesystävänsä koiriin.
Frida tuli Puhakkaa vastaan eteiskäytävään.
”Hän oli polvillaan, koska Frida halusi tervehtiä häntä. Se nuoli hänen kasvojaan ja kaulaansa. Frida oli todella iloinen hänet nähdessään”, Nordmo kuvasi tilannetta oikeudessa kuultuna.
Nordmo sanoi kysyneensä, ottaisiko Puhakka koiran muutamaksi päiväksi.
”Ei, ja tiedät kyllä miksi”, Puhakka vastasi.
Nordmo tiesi. Puhakan uudella kumppanilla oli omia koiria, eikä niiden ja Fridan yhteiselo sujunut tuosta vain.
Nordmo poistui eteisestä kulman taakse keittiöön, otti työtasolta siihen jättämänsä haulikon, latasi sen ja palasi eteiseen, jossa Puhakka oli yhä polvillaan lattialla Fridan kanssa.
”Hän näki minut aseen kanssa ja huusi erittäin kovaa ’Rolf’. Nostin aseen puoliväliin, ammuin, ja hän kaatui lattialle”, Nordmo kertoi oikeudessa.
Nordmo väitti muistavansa vain yhden laukauksen, mutta niitä oli kaksi. Toinen osui selkään lapaluun alle, toinen oli ammuttu edestäpäin ja osui kainalon seudulle. Oikeuslääkäri ei kyennyt selvittämään laukausten järjestystä, joten epäselväksi jäi, ampuiko Nordmo uhria ensin selkään vai rintapuolelta.
Laukausten jälkeen Nordmo iski uhrin päätä kymmenkunta kertaa haulikolla niin lujaa, että asekin hajosi iskujen voimasta. Tekniset tutkijat löysivät veriroiskeita asunnon katosta asti.
Nordmo otti uhristaan kännykällä kaksi valokuvaa. Oman kertomansa mukaan hän myös suuteli uhria ja pyyhki tämän kasvoja.
Sitten Nordmo kävi kaupassa – veriroiskeita vaatteissaan – osti sieltä syötävää ja juotavaa ja palasi asunnolle. Hän istui olohuoneessa pimeässä, kun huolestunut ystävä tuli myöhemmin käymään. Ystävä näki kuolleen Puhakan, poistui ja hälytti poliisin.

Rolf Nordmo käräjäoikeudessa asianajajansa Ville Luodon kanssa.
Dramaattisia hetkiä
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus käsitteli Nordmon murhasyytettä neljä pitkää istuntopäivää. Nordmo itse puhui oikeudessa englanniksi, vaikka hänen äidinkielensä on norja.
Käsittely oli värikäs. Dramaattisin hetki koettiin toisena istuntopäivänä kesken Nordmon kuulemisen. Syytetyn kertomus kävi yhden Puhakan lähiomaisen voimille siinä määrin, että paikalle jouduttiin kutsumaan ensihoitajat. Istuntoa päästiin jatkamaan sen jälkeen, kun omainen oli viety hoitoon.
Media seurasi käsittelyä poikkeuksellisen tiiviisti. Puhakan kuolema oli herättänyt suurta huomiota. Hän oli tullut tunnetuksi ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkoilijana, joka avautui julkisesti homoseksuaalisuudestaan. Espooseen oli saapunut myös useita norjalaisia toimittajia, sillä tapaus on ylittänyt uutiskynnyksen myös siellä.
Puhakan lähimmät omaiset olivat oikeudessa asianomistajina. Myös yleisössä istui paljon hänen ystäviään. Puhakka oli pidetty ja sosiaalinen ihminen, jolla oli laaja ystäväpiiri.
Nordmo kertoi oikeudessa, kuinka oli aikoinaan tutustunut Puhakkaan sosiaalisen median kautta vuonna 2014. Puhakka pelasi tuolloin jääkiekkoa Pohjois-Amerikassa. He olivat pitäneet yhtä kymmenen vuotta, kunnes viime vuonna Puhakka alkoi tehdä hänestä eroa.
Todistajien kuulemisten, Nordmon oman kertomuksen ja muun todistelun kautta välittyi kuva siitä, että hän oli omistushaluinen ja mustasukkainen itseään huomattavasti nuoremmasta kumppanistaan. Nordmo ei voinut sulattaa ajatusta siitä, että Puhakalla oli uusi mies ja että nämä olivat mahdollisesti nukkuneet yhdessä heidän Henttaan-asunnossaan.
Nordmo kertoi, että hän oli toistuvasti tentannut Puhakalta, kuka tämä uusi mies on. Jostain syystä Puhakka oli haluton sitä hänelle paljastamaan, vaikka Nordmo itse väitti, ettei hän ollut heidän suhteessaan mitenkään kontrolloiva tai painostava.
Nordmon korttitalo alkoi luhistua kesän 2024 kuluessa. Hän oli irtisanoutunut töistään muuttaessaan Norjasta Suomeen, mutta ei ollut löytänyt uusia töitä. Johtajana ja yritysmaailman konsulttina uraa tehnyt Nordmo ajautui taloudelliseen ahdinkoon ja alkoi käyttää liikaa alkoholia. Puhakka oli jättämässä hänet, mutta koira ja talo olivat vielä yhteisomistuksessa.
Nordmon mukaan heidän suhteessaan ei ollut mitään väkivaltaa, riitoja tai uhkaa. Silti oikeudessa kävi ilmi, että Puhakka jätti autonsa moottorin käyntiin, kun hän kävi hakemassa Frida-koiran ulkoilutettavaksi Henttaalta. Hän ei selvästikään halunnut jäädä ovelle pidemmäksi aikaa rupattelemaan.
Puhakan sisko kertoi oikeudessa muutaman vuoden takaisesta uimahallireissusta Leppävaarassa. Hän oli istuskellut pyyhkeillä kahdestaan Nordmon kanssa, kun tämä oli ryhtynyt kertomaan, kuinka hän rakastaa kumppaniaan ja kuinka ”Janne kuuluu hänelle eikä kenellekään muulle”.
”Jos parisuhde koskaan päättyisi, se voisi päättyä vain yhdellä tavalla”, sisko muisteli Nordmon sanoneen.
Sisko näki asian niin, että Nordmo oli ”halunnut pitää Jannesta kiinni kaikin keinoin”. Siskon mukaan suhde oli ollut ”päällisin puolin ok”, mutta silti hänelle oli jäänyt vaikutelma, että ”kaikki ei ole sitä miltä näyttää”.
Oikeudessa kuultiin videon kautta todistajia myös Norjasta: Nordmon ystävää, hänen aikuista poikaansa sekä hänen tyttärensä avopuolisoa. He kaikki kertoivat olleensa huolissaan Nordmon psyykkisestä voinnista jo ennen tekoa. Poika puhkesi kaksi kertaa vuolaaseen itkuun kuulemisensa aikana.
Nordmo elinkautiseen
Ikääntyvä, työurallaan hakoteille päätynyt Nordmo ei lopulta kyennyt sulattamaan nuoren kumppanin poistumista elämästään.
Hän teki kauhean valinnan ja teloitti Puhakan heidän entisen yhteiskotinsa eteiseen, yhteisen koiran katsoessa vierestä.
Oikeudessa Nordmon syyllisyydestä ei ollut epäilystä eikä hänen syyntakeisuuttaan kyseenalaistettu, joten käräjäoikeuden ratkaistava jäi yksi iso juridinen kysymys: oliko kyseessä murha vai tappo?
Syytetyn kannalta siinä on iso ero. Elinkautista suoritetaan vankilassa vähintään 12 vuotta. Taposta langetettavasta määrämittaisesta rangaistuksesta sen sijaan pääsee ehdonalaiseen vapauteen jo 4–6 vuoden kuluttua.
Aluesyyttäjä Annukka Juntunen vaati Nordmolle elinkautista vankeutta murhasta. Sen käräjäoikeus hänelle myös tuomitsi.
Käräjäoikeus katsoi, että surmatapa oli lain tarkoittamalla tavalla erityisen raaka. Nordmo iski puolustuskyvytöntä uhria aseen piipulla päähän 9–10 kertaa vielä ampumisen jälkeen, kun tämä oli puolustuskyvytön ja henkitoreissaan. Hakkaaminen oli oikeuden mukaan ”raivokasta”.
Toisaalta Nordmo ei tarkoituksella pitkittänyt uhrin kärsimystä, joten tekotapa ei ollut lakitermein määriteltynä erityisen julma.
Syyttäjä piti murhaa myös suunniteltuna, mutta tämän perusteen oikeus hylkäsi. Viitteitä suunnittelusta oli, mutta Nordmon esittämää vaihtoehtoa ei oikeuden mukaan pystytty kokonaan sulkemaan pois. Nordmo sanoi tuoneensa haulikon Norjasta metsästämistä eikä henkirikosta varten.
Erityinen raakuus riitti kuitenkin kääntämään rikosnimikkeen murhaksi ja tuomion elinkautiseksi. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa Helsingin hovioikeuteen.

Janne Puhakan läheiset ja ystävät olivat tuoneet Henttaan talon rappusille kynttilöitä surman jälkeen.
Kommentit
Oma kommentti