Helena Ruuskanen, 64, aloitti yrittäjäuransa pienestä kirpputorista. Nykyään hän myy antiikkia hallissa, jonka käytävällä mahtuu vaikka heittämään koiralle palloa.
Helena kertoo tarinansa painetun Hymyn sivuilla kuvin ja sanoin.
Kaikki lähti kokeilusta. Alussa oli 25 neliötä, käytettyjä vaatteita ja Ruuskasen Helena. Elettiin vuotta 1981, eikä kansakoulun suorittanutta nuorta naista huvittanut tehdä talkkarin hommia ikuisesti.
Hän halusi tehdä jotain omaa ja perusti Helsingissä Kallion Kirstinkadulle pienen kirpputorin. Sen tiskin takana seisoessa Ruuskanen huomasi nopeasti, että ihmiset tarjosivat myyntiin tavaraa. Vaatteiden rinnalle alkoi ilmestyä lamppuja, maljakoita ja tuoleja.
Tänään, liki 40 vuotta myöhemmin, Tattarisuolla komeilee noin 800-neliöinen halli täynnä tavaraa. Mihin tahansa katsoo, ympärillä näkee vanhoja lipastoja, kaappeja, peilejä, astioita tai tauluja. Tilaa on juuri sen verran, että pääkäytävällä mahtuu heittämään koiralle palloa. Siitä Ruuskasella on kokemusta.
– Pilasin koirani, enkä voi ottaa sitä enää töihin mukaan, kun se kuvittelee tämän leikkipaikaksi. Sulo tulee hulluksi jo liikenneympyrässä, niin en voi ottaa sitä tänne asiakkaiden sekaan, Helena nauraa.
Paikka eroaa Helsingin keskustan antiikkiliikkeistä paitsi tilan myös hintojen puolesta. Asiakas saattaa ilahtua nähdessään hintalapun, eikä tinkiminenkään ole täällä kiellettyä. Ruuskanen myöntää, että hinnoittelee tuotteensa tunne edellä ja tekee tarvittaessa pientä salapoliisityötä selvittääkseen tuotteen arvon.
Kommentit
Oma kommentti