Satu Tuomisto
Pahenemisvaiheessa kutina on sietämätöntä, ja iho on riekaleina raapimisesta. Nukkuminen on mahdotonta, ja aamulla silmät ovat turvonneet umpeen. Etelän lämmössä parikin päivää lieventävät iho-oireita.
Satu Tuomisto
Ei ole mikään ihme, että Satu Tuomisto sanoo olevansa kesäihminen. Alkuvuosi ja kevät ovat yrittäjälle ja juontajalle kiireistä aikaa, kunnes muun muassa juontotyöt MM-rallin lähetyksissä ja nettisarja KauneusSummitissa jäävät tauolle. Kesällä Sadullakin on hetki aikaa hengähtää ja nauttia auringon lämmöstä. Auringon ja lämmön lisäksi hän toivoo, että tuleva kesä olisi myös kostea.
Lämpö ja kosteus ovat vakavasta atooppisesta ihottumasta kärsivälle kaunottarelle todellista elämän eliksiiriä. Kesäisin Satu saa elämäänsä ihan uutta hehkua niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kutisevat laikut ja unettomat yöt väistyvät ainakin vähäksi aikaa taustalle. Valitettavasti taas pimeän ja kylmän talven tullessa ne usein palaavat.
”Odotan joka vuosi kevättä ja kesää, koska silloin ihoni voi paljon paremmin. Olen siis todellakin kesäihminen. Talvella en voi välttämättä edes mennä ulos, jos on pakkasta ja viimaa”, Satu kertoo.
Atoopikolle, kuten Sadulle, pimeä ja kylmä talvi voi olla todellista tuskaa. Iho kutisee, hilseilee ja punoittaa. Aamulla ei uskalla katsoa peiliin, koska yön aikana kaula ja taipeet ovat vereslihalla yöllisen raapimisen jäljiltä. Mieltä painaa alas myös turvonneet ja kutisevat silmäluomet. Ja jos Satu on sattumalta saanut kasvoilleen pakkassäässä viimaa, ei hän saa silmiään edes kunnolla auki aamulla kutinan ja turvotuksen takia.
”On hyvin vaikea hoitaa silmäluomien atooppista ihoa. Olen kyllä kokeillut lukuisia öljyjä ja voiteita, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Ennen juontokeikkoja meikkaajat joutuvat tekemään ihmeitä. Käytän juontotöissä myös poolopaitoja peittääkseni ihottumaa. Kaulani voi nimittäin ihan oikeasti näyttää siltä, kuin koira olisi raadellut minua”, Satu kuvailee.
Satu Tuomisto
Liikaa kortisonivoidetta
Atooppinen ihottuma on hyvin yleinen, krooninen ihotauti. Sitä tavataan jopa 20 – 30 prosentilla suomalaisista. Kyseessä on tulehduksellinen ihotauti, eli ekseema. Siinä ihon rakenteelliset ominaisuudet ja ihon immuunijärjestelmä toimivat poikkeavasti. Yleisimpiä oireita ovat voimakas kutina, kuivuus, karheus, punoitus ja rikkoumat. Lapsilla atooppista ihottumaa saatettiin aiemmin kutsua maitoruveksi, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä maidon kanssa. Lapsilla ihotauti ilmenee erityisesti poskissa, raajoissa ja taipeissa. Aikuisilla ihottuma nousee yleensä päähän, ylävartaloon, taipeisiin ja käsiin. Atooppinen ihottuma on osittain perinnöllinen.
”Minun suvussani ei ole tietoni mukaan ollut kenelläkään muulla atooppista ihoa. Vanhemmillani, sisaruksillani eikä isovanhemmillanikaan ole tätä vaivaa ollut”, Satu toteaa.
Hänellä ihottuma ilmeni jo vauvana hyvin kuivana ihona, mutta vaiva paheni esiteini-iässä, jolloin iho suorastaan lehahti. Satu muistaa raapineensa itseään aivan tolkuttomasti.
”Taipeet, silmäluomet ja kaula kutisivat hirveästi, ja raavin itseäni, vaikka sitä yritettiin estää suojaamalla ihoa. Kävin äidin kanssa ihottuman takia lääkärissä, ja lääkärin neuvoa noudatettiin. Kortisonivoidetta käytettiin ihottumaan runsaita määriä. Epäilen, että sellaiset määrät kortisonia vahingoittivat ihoani”, Satu miettii.
Tietoa ihottuman syistä ei juuri etsitty. Ruokavaliota varmasti pohdittiin, koska oli kyseessä ihottuma.
”Meillä syötiin kuitenkin kotona aina hyvin puhdasta, itse tehtyä ruokaa. Olin hyvin pitkään myös poikatyttö, enkä meikannut. Kosmetiikkaan ihoni ei siis voinut reagoida”, Satu toteaa.
Raju pahenemisvaihe
Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä, että väliin voi tulla pitkiäkin jaksoja, jolloin ihottuma pysyy poissa puhjetakseen taas uudestaan. Näin kävi Sadullekin. Hän laskeskelee, että lapsuusajan jälkeen meni kymmenisen vuotta, jolloin atopia pysyi poissa iholta ja mielestä. Viisi-kuusi vuotta sitten iho-ongelmat palasivat, ja erittäin rajuina. Kun pahenemisvaihe alkoi, Satu huomasi sen ensin silmäluomistaan, jotka alkoivat kutista, turvota ja punoittaa.
”Silmäluomien lisäksi ihottuma valtasi kaulan, huulet ja taivealueet. En enää halunnut käyttää kortisoni- tai muita lääkevoiteita, joten päätin kokeilla kaikkia muita mahdollisia keinoja.”
Oikeastaan hänellä ei ollut muutakaan vaihtoehtoa, sillä iho oli niin kutiseva ja kipeä, että elämänlaatu suorastaan romahti. Keskitalvella oli jaksoja, jolloin Satu ei pystynyt nukkumaan öisin kutinan takia. Hänestä tuntui, kuin kehon sisällä eläisi joku. Ehkä muurahaisarmeija. Tai parvi hyttysiä, jotka ovat juuri pistäneet.
”Kutina on niin sietämättömän voimakasta, että mikään ei estä silloin raapimasta ihoa. Eivät mitkään tumput käsissäkään, koska jotenkin kuitenkin aina raavin itseäni. Kun yöllä menin epätoivoisena lääkekaapille etsimään apua, tartuin jopa kylmägeeliin. Sen aiheuttama voimakas tunne iholla peitti alleen jonkin verran kutinaa”, Satu kuvailee pahimpia yöllisiä hetkiä.
Jokainen yöunensa menettänyt tietää, että univaje vaikuttaa myös mielialaan. Väsynyt ihminen on masentunut, mikä osaltaan vaikeuttaa tilannetta entisestään. Myös raapiminen aiheuttaa negatiivisen kierteen iholla. Rikkoutunut iho tulehtuu, mikä lisää kipua ja kutinaa.
”Tuntui, että raavin itseni hengiltä”, Satu sanoo.
Juurisyytä ei tiedetä
Koska kesä ja auringon valo sekä lämpö ovat auttaneet, Satu kokeili erilaisia valohoitoja, kuten punavalohoitoa. Ja vaikka solarium on aika lailla menneen talven lumia, Satu turvautui siihenkin.
”Epätoivoisena kokeilin vaikka mitä keinoja. Otatin myös laajan verikokeen, josta nähtiin kaikki mahdollinen. Olin toiveikas. Jospa verikokeesta ilmenisi syy atopiaan ja saisin sitten tietoa ja helpotusta olotilaani. Syytä ei kuitenkaan löytynyt verikokeistakaan. Se oli pettymys.”
Tuskastuneena Satu laittoi alkuvuodesta sosiaaliseen mediaan kirjoituksen, jossa hän kertoi atooppisen ihon aiheuttamasta tilanteesta. Some tukkeutui neuvoista, joita Satu myös yritti noudattaa. Hän vaihtoi kosmetiikkatuotteita toisiin, hommasi ilmankostuttimen ja suihkuun uuden suodattimen. Suihkussa hän kävi viileässä vedessä, ja antoi veden kuivua itsekseen iholla, kuten kohtalotoverit neuvoivat sosiaalisessa mediassa.
Kaikki pesuaineet Satu on tutkinut löytääkseen hajusteettoman, hellävaraisen ja ihoa kuivattamattoman vaihtoehdon. Valtava palaute- ja neuvoryöppy sai hänet havahtumaan siihen, että kohtalotovereita on paljon, mutta tietoa atooppisen ihon juurisyystä ei ole.
”Atopian voimakkuus ja oireet ovat yksilöllisiä, joten hoitojenkin pitäisi olla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että me kaikki kuljemme samaa lääketieteen polkua. Määrätään kortisonivoidetta tai muita lääkevoiteita. Tuntuu, ettei juurisyytä etsitä”, Satu pohtii.
Etelän lämpöön!
Hän on miettinyt, miksi juuri suomalaiset kärsivät atooppisesta ihosta enemmän kuin muut pohjoismaalaiset, vaikka ilmasto on meillä kutakuinkin sama. Lisäksi tiettävästi couperosa-ihosta kärsivät vain suomalaiset.
”Olen pohtinut, että voiko esimerkiksi vesiputkistossamme olla jotain sellaista, mikä vaikuttaa atooppisen ja couperosa-ihon yleisyyteen.”
Onneksi kaikki Sadun ponnistelut eivät ole menneet hukkaan, sillä nyt hänen ihonsa on taas parempi kuin vielä talvella.
”Jos pääsen etelän aurinkoon vaikka pariksi päiväksi, olen kuin uusi ihminen. Vaikka ihoni takia tarkkailen mitä suuhuni pistän, niin etelässä voin nauttia pari lasia viiniä ja syödä jälkiruokia ongelmitta. Atopia paranee todella nopeasti lämpimässä ilmastossa. Kunpa pääsisin taas pian reissuun, Satu haaveilee.
Hän haluaa toivottaa voimia kaikille kanssakärsijöilleen, kohtalotovereilleen.
”Kunpa lääketieteessä keskityttäisiin etsimään atooppisen ihotaudin syntyä, juurisyytä. Ettei vain hoidettaisi oireita.”
Kommentit
Oma kommentti