Käytetyn tavaran myymisestä on tullut monelle suomalaiselle keino paikata arkitaloutta.
Torin teettämän pohjoismaisen Second Hand Effect -tutkimuksen mukaan peräti 74 prosenttia suomalaisista käyttää käytetyn tavaran myynnistä saamansa rahat arjen menoihin, kuten ruokaan ja bensaan.
Ruotsissa ja Tanskassa vastaava osuus on 54 prosenttia ja Norjassa 61 prosenttia.
– Näyttää siltä, että käytetyn tavaran myymisestä on tullut monelle suomalaiselle keino kattaa arkimenoja. Siinä, että rahat tarvitaan ruokaan ja bensaan, näkynee Suomen yleinen taloustilanne, Torin johtaja Jenni Tuomisto sanoo.
Ruotsalainen käyttää rahat useammin tavaraan
Suomalaisten ja ruotsalaisten välillä näkyy myös toinen selvä ero.
Vain viisi prosenttia suomalaisista käyttää myyntitulonsa uuden tavaran ostamiseen. Ruotsissa osuus on yli kaksinkertainen, 12 prosenttia.
Kaikkiaan ruotsalaisista noin joka kolmas käyttää käytetyn tavaran myynnistä saamansa rahat tavaraan.
– Suomalainen tapaa saada pieneksi jääneestä polkupyörästä ja vanhasta kännykästä bensaa tankkiin ja juustoa leivän päälle, Tuomisto kuvailee.
Tutkimuksen mukaan käytetyn tavaran kauppa on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan ja yleistyy edelleen.
Second Hand Effect -tutkimukseen vastasi Suomessa 3 766 ihmistä. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaajia oli yhteensä lähes 19 000. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Vaayu.
Käytetty ei aina korvaa uutta
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka usein käytettynä ostettu tavara korvaa uuden tuotteen hankinnan.
Torin kautta ostetun käytetyn tavaran niin sanottu korvausaste oli keskimäärin 36 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että runsas kolmannes käytetyistä hankinnoista korvasi vastaavan uuden tuotteen ostamisen.
Ajoneuvotarvikkeissa osuus oli 52 prosenttia, puutarha- ja remonttituotteissa 47 prosenttia ja urheilu- sekä ulkoilutarvikkeissa 40 prosenttia.
Vaatteissa tilanne on toisenlainen. Käytettyjen vaatteiden ostaminen ei tutkimuksen mukaan juuri vähennä uusien vaatteiden ostamista.
Torin mukaan taustalla ovat muun muassa edulliset hinnat, trendit ja heräteostaminen.
– Edullinen löytö voi houkutella heräteostokseen, jolloin käytetty tulee uuden rinnalle eikä sen tilalle, Tuomisto sanoo.
Käytetyn kauppa tuo myös päästösäästöjä
Torin kautta vuonna 2025 käydyn käytetyn tavaran kaupan arvioidaan tutkimuksessa vähentäneen kasvihuonekaasupäästöjä noin 169 000 tonnia.
Torin laskelman mukaan määrä vastaa lähes 1,4 miljoonan Helsinki–Tukholma–Helsinki-lennon päästöjä.
Päästölaskennassa huomioitiin se, kuinka usein käytetty tavara todella korvasi uuden tuotteen hankinnan. Hyödystä vähennettiin käytettyjen tavaroiden kuljetuksista, pakkauksista ja kauppapaikan toiminnasta aiheutuvia päästöjä.
Lähde: Tori / Second Hand Effect -tutkimus
Kommentit
Oma kommentti