Varpu Hintsasen Senja-tytär menehtyi syöpään kesällä 2019 kahdeksanvuotiaana. Hän oli sairastunut nefroblastoomaan eli munuaissyöpään kolme vuotta aiemmin. Eilen Hintsanen julkaisi koskettavan kirjoituksen Instagramissa pyhäinpäivän kunniaksi.
– Tänäänkin minä sytytän kynttilän sinulle. Eihän tämä päivä mitenkään muista päivistä eroa. Minä kaipaan ja muistelen sinua joka ikinen päivä – sytytän kynttilän kotona kuvasi viereen ja pidän todella huolen, ettei valo haudallasi katoa.
Hintsanen kuvailee kauniisti, kuinka suru ja kaipaus ovat läsnä arjen pienimmissäkin asioissa.
– Joka ikisenä päivänä minä mietin sinua. Mitä mihinkin asiaan tuumaisit? Mitä musiikkia kuuntelisit, kuka olisi sinun suosikkisi tältä Vain Elämää -kaudelta? Mitä sinä nyt toivoisit joululahjaksi? Mitä temppuja olisit Elsa-ponin kanssa oppinut?
Hintsanen tuo myös esiin, että traagisesta menetyksestä huolimatta toipumisprosessi on jo edennyt.
– Tänäänkin äitiä itkettää. Mutta älä huoli – takuulla myös naurattaa. Siitä tasapainosta äiti osaa pitää huolen, vaikka muutoin tasapainon kanssa aika ajoin onkin vielä harjoiteltavaa. Sinä olet siellä, mutta sinun valosi on täällä kirkkaana edelleen.
Miehensä Sami Hintsasen vierellä julkisuudessa esiintynyt Varpu on kirjoittanut tyttärensä syöpätaistelusta myös kirjan yhdessä Emilia Salorannan kanssa. Valo joka ei kadonnutkaan -nimeä kantava teos ilmestyi viime kesänä.
Kurja juttu ,mutta minä ainakin olen todella kyllästynyt lukemaan enää ainuttakaan vaitusta asiasta.. Mitä tällä oikein haetaan? Ehkä säälittelyä tai vastaavaa, en ymmärrä.. Jokainen on ymmärtänyt asian ja tietää että on kauheaa lapsen menehtyessä, mutta eiköhän tämä olisi jo tässä??