Vatsanseudulle kertyvät ylimääräiset kilot eivät aina johdu pelkästään siitä, mitä lautaselta pistetään suuhun. Tavalliset arkiset tottumukset voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon rasvaa elimistöön kertyy.
Tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä erityisesti vähäisen unen, runsaan istumisen, sokeripitoisten juomien ja pitkälle prosessoitujen ruokien sekä vatsarasvan välillä.
Kaikkein haitallisimpana pidetään sisäelinrasvaa, jota kertyy syvälle vatsaonteloon sisäelinten ympärille.
Jo kahden viikon univaje vaikutti
Yksi yllättävistä löydöksistä liittyy nukkumiseen.
Yhdysvaltalaisen Mayo Clinicin tutkimuksessa selvitettiin, mitä tapahtuu, kun terveiden ihmisten yöunta rajoitetaan kahden viikon ajaksi.
Tutkimukseen osallistui 12 henkilöä. Heidän untaan rajoitettiin neljään tuntiin yössä, kun vertailujaksolla nukkumiseen oli varattu yhdeksän tuntia.
Univaje lisäsi energiansaantia ja rasvan kertymistä. Erityisen huomionarvoista oli, että sisäelinrasvan määrä kasvoi kokeessa 11 prosenttia vertailujaksoon nähden.
Tutkijoiden mukaan tavallinen painon seuranta ei välttämättä paljasta, kuinka paljon rasvan jakautuminen elimistössä on muuttunut.
Sohvalla istuminenkin näkyy
Myös vähäinen liikkuminen on yhdistetty vatsanseudun rasvaan.
Yhdysvaltalaisessa yli 3 000 aikuisen tutkimuksessa television katseluun käytetty aika oli yhteydessä suurempaan vatsarasvan määrään.
Samassa tutkimuksessa runsaampi liikunta liittyi pienempään sisäelinrasvan määrään.
Kaikissa tutkimuksissa pitkän istumisen ja sisäelinrasvan välille ei kuitenkaan ole löydetty yhtä selvää yhteyttä. Liikunnan merkityksestä on vahvempaa näyttöä.
Sokerijuomat voivat kasvattaa vatsaa
Myös päivittäisillä juomavalinnoilla voi olla merkitystä.
Framingham Heart Study -tutkimuksessa seurattiin yli tuhannen ihmisen vatsarasvan määrää noin kuuden vuoden ajan.
Tulosten mukaan sokerilla makeutettuja juomia päivittäin käyttäneillä sisäelinrasvan määrä kasvoi enemmän kuin niillä, jotka eivät käyttäneet niitä juuri lainkaan.
Yhteys säilyi, vaikka tutkijat huomioivat myös painon muutoksen.
Kyse ei siis välttämättä ole vain siitä, kuinka paljon ihminen lihoo, vaan myös siitä, mihin rasvaa kertyy.
Entä valmisruoat ja naposteltavat?
Pitkälle prosessoitu ruoka on noussut viime vuosina yhä useammin ravitsemustutkimusten kohteeksi.
Brittiläisessä UK Biobank -tutkimuksessa seurattiin yli 22 000 aikuisen painoa ja vyötärönympärystä.
Eniten ultraprosessoituja elintarvikkeita käyttäneillä oli 30 prosenttia suurempi suhteellinen riski sairastua vatsalihavuuteen kuin vähiten niitä käyttäneillä.
Myös espanjalaisessa tutkimuksessa runsaampi ultraprosessoidun ruoan käyttö yhdistyi sisäelinrasvan lisääntymiseen.
Ultraprosessoituja tuotteita ovat esimerkiksi monet makeiset, suolaiset naposteltavat, virvoitusjuomat ja pitkälle jalostetut valmisruoat. Kaikkia valmisruokia ei kuitenkaan voi automaattisesti pitää ravitsemuksellisesti samanarvoisina.
Vatsa voi kasvaa monesta syystä
Tutkimukset eivät tarkoita, että yksittäinen huonosti nukuttu yö, televisioilta tai valmisateria kasvattaisi vatsarasvaa.
Painoon ja rasvan kertymiseen vaikuttavat monet asiat, kuten ikä, perimä, hormonitoiminta, kokonaisenergiansaanti ja liikunta.
Useissa tutkimuksissa on lisäksi kyse havaituista yhteyksistä, ei suorasta näytöstä siitä, että jokin yksittäinen tapa aiheuttaisi vatsalihavuutta.
Yksi johtopäätös tutkimuksista kuitenkin nousee: vatsanseudun rasvaan kannattaa kiinnittää huomiota myös silloin, kun vaaka ei näytä suuria muutoksia.
Kommentit
Oma kommentti