Yskittää, nenä vuotaa ja kurkkukin on karhea. Onkohan lämpökin nousussa? Virukset aiheuttavat flunssaa eli nuhakuumetta läpi vuoden, ja erilaisia viruksia on paljon. Yksi näistä on rinovirus, ja sitä tavataan jopa 150:ttä eri virustyyppiä. Rinovirus onkin mahdollisesti syyllinen tukkoiseen olotilaan, sillä sen arvioidaan aiheuttavan lähes puolet kaikista flunssatapauksista.
”Rinoviruksen aiheuttamia hengitystieinfektioita tavataan läpi vuoden, mutta yleensä tautihuiput asettuvat alkusyksyyn ja kevättalveen, sanoo Terveyhden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Niina Ikonen.
THL:ssä seurataan tartuntatautirekisteriä, mutta tarkkaa tietoa rinoviruksen esiintymismääristä ei sielläkään ole.
”Viruksen aiheuttamia hengitystieinfektioita harvemmin testataan. Kun oireita ilmenee, ne voidaan yleensä hoitaa oireenmukaisesti kotona levolla ja riittävällä nesteytyksellä. Jos sairastunut hakeutuu terveydenhoidon piiriin, lääkäri tekee arvion, onko syytä tehdä laboratoriotesti.”
Testausaktiivisuus siis vaikuttaa siihen, miten hyvin nähdään eri virusten aiheuttamia sairastumisia. Myös testin laajuus vaikuttaa siihen, miten hyvin eri virukset ilmenevät niistä.
”Kun jokin virus näyttää lisääntyvän, ja sen testaamista lisätään, voi käytetyistä testistä riippuen tulla näkyviin myös muita viruksia”, Ikonen taustoittaa.
Laboratoriotestiin päädytään tavallisessa flunssassa kuitenkin harvemmin. Onko sairastuneen sitten tärkeää tietää, mikä virus se juuri nyt minussa jyllää?
”Lääkäri tekee aina arvion testin tekemisestä. Oireiden perusteella ei ole mahdollista tunnistaa taudinaiheuttajaa. Oireet voivat vaihdella voimakkuudeltaan paljonkin. Välillä flunssasta selviää kevyesti, joskus se taas voi piinata pitkään.”
Joskus oireeton
Usein rinoviruksen aiheuttama nuhakuume on suhteellisen lievä. Rokotetta tai lääkitystä siihen ei ole. Sen sijaan oireiltaan flunssaa voimakkaampaan influenssaan on olemassa rokote. Joskus rinovirus on täysin oireeton, jolloin sairastunut voi tartuttaa virusta tietämättään. Rinovirus tarttuu herkimmin sairauden alkupäivinä, jolloin yleensä myös oireet ilmenevät. Flunssan jatkuessa oireetkin lievenevät, koska viruksen määrä laskee. Näin myös tartuttavuus laimenee.
Rinovirus leviää samoin kuin monet muutkin virukset hengitystie-eritteiden välityksellä eli kosketuksen kautta sekä pisaratartuntana. Rinovirusinfektio tarttuu helposti käsien välityksellä. Virusta siirtyy hengitystie-eritteistä käsiin, käsistä toisiin ihmisiin, ja edelleen käsien kautta suun tai nenän limakalvolle. Virus ei tartu terveen ihon kautta, vaan limakalvoja koskettamalla. Käsidesin käytöstä tuli etenkin koronaviruspandemian aikana suosittu tapa. Se ei kuitenkaan tehoa kaikkiin viruksiin. Rinovirus kuuluu niin kutsuttuihin vaipattomiin viruksiin, jotka eivät reagoi yhtä herkästi käsidesin sisältämään alkoholiin.
”Hyvä käsihygienia on tärkeää. Kädet pitää pestä runsaalla vedellä ja saippualla. Saippua ja vesi ovat parhaat keinot sairastumisen riskin minimoimiseksi”, Ikonen painottaa.
Pode kotona
Milloin sitten kannattaa hakeutua saippuan ja lavuaarin ääreen? Virusaikana mahdollisimman usein, mutta etenkin silloin, jos on ollut läheisessä kosketuksessa sairastuneen kanssa tai käsitellyt samoja esineitä. Myös erilaisilla pinnoilla virus elelee jonkin aikaa. Pisaratartunnassa pätevät tutut neuvot. Siinä virus tarttuu, kun sairastanut puhuu, laulaa tai yskii, jolloin pisarat voivat lentää jopa kahden metrin päähän. Auttaisiko tässäkin maskin käyttö? Siihen Ikonen ei ota suoraan kantaa, sillä maskin käytön hyödyistä ei ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä.
”Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia. Pitää yskiä hihaan, ja kaikkein tärkeintä on pysyä kotona sairaana ja välttää muiden ihmisten tapaamista.”
Ikonen arvelee, että rinovirusten, kuten muidenkin virusten yleisyys etenkin talvikuukausina on niin yleistä, että todennäköisesti jokainen sairastuu flunssaan vuosittain. Arvellaan, että syksyinen tautipiikki johtuu luonnollisesti siitä, että työikäiset palaavat työpaikoilleen ja lapset päiväkotiin ja kouluun. Kontaktit lisääntyvät, joten myös sairastavuus lisääntyy.
”Muun muassa influenssalla ja joillakin muilla virustaudeilla on tietynlainen, selkeä vuosittainen kierto. Talvikuukaudet ovat pahimmat, ja yleensä kesäisin taudit vähenevät. Koronavirus äityi pandemiaksi joitakin vuosia sitten, mutta sille ei ole vielä muodostunut selkeää kausittaista rytmiä. Koronaa kuitenkin tavataan edelleen jonkin verran läpi vuoden”, Ikonen toteaa.
Kommentit
Oma kommentti