Oikeusministeri Leena Meri ajaa lainmuutosta, joka leikkaa syyttömien korvauksia. Ehdotus saa osakseen kovaa arvostelua.
Teksti: Rami Mäkinen
kuva: Roni Lehti / Lehtikuva
Oikeusministeri Leena Meren (ps) johdolla hallitus on valmistellut lakiehdotuksen, joka rajaisi merkittävästi syyttömänä vangittujen oikeutta korvaukseen. Ministeriö esittää, että niin sanotuille koppikorvauksille määrättäisiin lailla perustaso ja yläraja. Samalla tiukentuisi merkittävästi korvausten tapauskohtainen harkinnanvara.
Molemmat muutokset toimisivat samaan suuntaan: valtion syyttömille aiheuttamasta vääryydestä maksettavat korvaukset pienenisivät. Esitetty yläraja 180 euroa per vuorokausi on huomattavasti pienempi kuin nykyiset ylimmät korvaukset.
”Olen tyytyväinen, että hallitus haluaa säätää koppikorvauksille ylärajan, koska kohtuuttoman suuret korvaukset ovat herättäneet paljon julkista keskustelua ja koettelevat yleistä oikeustajua”, Meri perusteli linjausta huhtikuussa 2025, jolloin hän käynnisti lainmuutoksen valmistelun.
Lakiehdotus on saanut kansan suussa nimekseen ”Lex Auer”, sillä lainvalmistelun käynnistyessä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa olivat vireillä Anneli Auerin ja Jens Ihlen seksuaalirikossyytteet. Käräjäoikeus totesi Auerin ja Ihlen syyttömiksi rikoksiin, joista he olivat istuneet vankilassa 10 ja 7,5 vuoden tuomiot.
Jos uusi laki olisi ehtinyt astua voimaan, Auerille ja Ihlelle maksettavat kärsimyskorvaukset putoaisivat murto-osaan nykykäytäntöön verrattuna. Lakiehdotuksessa maksimikorvaus on 180 euroa vuorokaudelta. Vertailun vuoksi Auerille aiemmin murhajutun yhteydessä maksettu vuorokausikorvaus nousi 800 euroon.
Lakiehdotuksen taustalla on sotarikoksista syytetyn Gibril Massaquoin tapaus. Häntä syytettiin Suomessa Liberian sisällissodassa tapahtuneista rikoksista, mutta kaikki syytteet hylättiin. Massaquoi sai suuret korvaukset, koska oli vangittuna lähes kaksi vuotta.
”Julkisuudessakin esillä olleet korkeaksi kohonneet korvaukset ovat korostuneet joissakin kansainvälisissä rikosepäilyissä, joissa näytön saaminen on ollut lähtökohtaisesti haasteellista”, Meri sanoi ministeriön tiedotteessa huhtikuussa 2026.
Kansainväliset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Valtaosa leikkauksista kohdistuisi kotimaisiin syyttömiin.
Vapaus perusoikeus
Lakiehdotus sai osakseen kovaa arvostelua lausuntokierroksella, joka päättyi toukokuun lopuilla.
Eduskunnan oikeusasiamies Jari Råman toteaa lausunnossaan, että ”jo hyvinkin lyhytaikainen julkisuutta ja mainehaittaa aiheuttava kiinniotto voi aiheuttaa sellaista kärsimystä, josta 180 euron päiväkorvaus ei välttämättä riitä hyvitykseksi”.
Esimerkiksi julkisilla paikoilla tehdyt kiinniotot ja niistä leviävät kuvatallenteet voivat Råmanin mukaan leimata ihmisen suuren yleisön silmissä syylliseksi jo kauan ennen oikeudenkäyntiä. ”Tällaisissa tapauksissa 180 euron päiväkorvauksen riittävyyttä voidaan perustelluin syin epäillä”, Råman toteaa.
Råman muistuttaa lausunnossaan siitä, että syyttömille maksettavassa korvauksessa on kyse perusoikeuksista. Hän ei pidä pelkkiä säästösyitä hyväksyttävänä perusteena alentaa korvaustasoa.
”Henkilökohtainen vapaus on yksi keskeisistä perusoikeuksista ja siihen syystä tai toisesta jälkeenpäin perusteettomaksi osoittautuvan puuttumisen korvaamisen rajoittamiselle nykyisestä tulee nähdäkseni olla painavat perusteet”, Råman toteaa.
Suomen Asianajajat katsoo, että ministeriö perustelee lakiehdotusta väärällä tiedolla. Ministeriö väittää, että nykyinen korvauskäytäntö olisi aiheuttanut tuomioistuimissa runsaasti tulkintaongelmia.
Asianajajien järjestö pitää virkatyönä esitettyä ministeriön väitettä erikoisena ja sanoo, ettei se pidä paikkaansa. ”Kyseiset asiat on arvioitu asiantuntevasti tuomioistuimissa, joissa arvioidaan jatkuvasti muitakin vahingonkorvausoikeudellisia asioita. Nykyinen sääntely on toimiva ja antaa tuomioistuimelle sille kuuluvan harkintavallan”, järjestö sanoo lausunnossaan.
Asianajajat vastustaa euromäärien kirjaamista lakiin. Ministeriö perustelee tätä korvausten ennustettavuudella.
”Esityksen pääasiallisena tarkoituksena vaikuttaa olevan taloudellisten säästöjen saaminen. Kyseinen lakiesitys rajoittaa tosiasiallisesti valtion vahingonkorvausvastuuta tilanteissa, joissa valtion pakkovallan käyttö on johtanut syyttömän henkilön vapaudenmenetykseen. Kyse ei ole pelkästään systematisoinnista, vaan myös yksityisen henkilön aseman heikentämisestä suhteessa valtioon”, Suomen Asianajajat katsoo.
Kriittisiä lausuntoja lakiesityksestä ovat antaneet myös muun muassa Helsingin hovioikeus, Juristiliitto, Rikoksettoman elämän tukisäätiö ja Anneli Auerin asianajaja Markku Fredman.
Valtiokonttori kannattaa
Esitykseen myönteisesti suhtautuu Valtiokonttori. Sillä on oma lehmä ojassa: se on koppikorvausten maksaja.
Valtiokonttori kannattaa kaavamaisia korvauksia, joissa olisi mahdollisimman vähän harkinnanvaraa. Tämä helpottaisi heidän työtään ja mahdollistaisi automatisoinnin. Visiossa tietojärjestelmät hoitaisivat yhä suuremman osan päätöksenteosta ilman ihmistä.
Valtiokonttori poistaisi tuomioistuimilta kokonaan mahdollisuuden korottaa kokonaiskorvausta harkinnanvaraisesti. Valtiokonttorin mielestä korotusmahdollisuus ”lisää tulkinnanvaraisuutta” ja voi johtaa korvaustason nousuun.
Valtiokonttorille sen sijaan sopii se, että tuomioistuimille jäisi mahdollisuus alentaa korvausta harkinnan perusteella. Tähän suuntaan tulkinnanvaraisuus ei valtion kirstunhoitajaa huoleta.
Päinvastoin tuomioistuimessa pitäisi Valtiokonttorin mukaan muistaa aina harkita jopa korvauksen epäämistä kokonaan. Tämä voisi koskea esimerkiksi tilanteita, joissa tutkintavankeuden aika on jo vähennetty rangaistuksesta tai tuomio määrätty ehdollisena.
Kommentit
Oma kommentti