Valtava määrä maksuvälinepetoksia!

Poliisin tietoon tulleiden tietoverkkoavusteisten petosten ja maksuvälinepetosten määrä Itä-Suomessa on kesän aikana pysynyt likimain kevään tasolla. Rikolliset onnistuivat edelleen huijaamaan uhreilta suuriakin rahasummia.

– Kesäkuun aikana Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli yhteensä 263 petosta tai maksuvälinepetosta ja näistä tietoverkkoa apuna käyttäen oli tehty 157 rikosta. Heinäkuussa petosten ja maksuvälinepetosten määrä oli 234 ja näistä tietoverkkoavusteisia rikoksia oli 131, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. 

Kesä-heinäkuun aikana poliisin tietoon tuli 31 törkeää petosta tai törkeää maksuvälinepetosta ja näistä 19 oli tehty tietoverkkoa hyväksikäyttäen. 

Pysähdy, perehdy, harkitse

Rikolliset esiintyvät usein pankin tai viranomaisen nimissä ja väittävät, että uhrin rahat ovat vaarassa. Huijauksessa pyritään tyypillisesti luomaan tilanteeseen kiireen tuntua ja painostetaan toimimaan nopeasti. Siksi on tärkeää aina pysähtyä, perehtyä ja harkita ennen päätösten tekemistä. 

– Huijauksessa voidaan esimerkiksi painostaa uhria luovuttamaan pankkitunnuksensa tai siirtämään rahat niin sanotulle ”turvatilille”. Tällaisia turvatilejä ei ole olemassa, vaan kyse on rikollisten hallitsemista tileistä. Poliisi, pankit tai muut viranomaiset eivät muutenkaan pyydä pankkitietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, viestisovelluksissa tai millään muullakaan tavalla, Leinonen korostaa. 

On hyvä huomioida, että verkkohuijarit ovat kehittäneet manipulointitaitojaan. Nyt yhä useammin rikoksen uhrit itse siirtävät rikoshyödyn rikollisille, kun aiemmin rikolliset urkkivat uhrilta pankkitunnuksia ja tekivät siirrot. Kun uhri tekee rikollisen luoman paineen alla esimerkiksi tilisiirron itse omilla tunnuksillaan ja omalla laitteellaan, niin pankin ja poliisin voi olla vaikea puuttua tilanteeseen.

Leinonen painottaa, että vaikka soittaja kuinka vaikuttaa uskottavalta ja vakuuttavalta tai jos soittaja painostaa, niin tällöin pää on pidettävä niin sanotusti ”kylmänä” ja pankkitunnuksia tai mitään arkaluoteita tietoa ei saa luovuttaa. Myöskään mitään tilisiirtoja, esimerkiksi turvatilille tai muille tileille turvaan, ei soittajan pyynnöstä tai vaatimuksista huolimatta tule tehdä.

Poliisi varoittaa edelleen Google Meet -videopuheluhuijauksista

– Poliisin tietoon Itä-Suomessa tulee edelleen viikoittain tapauksia, jossa rikolliset lähestyvät erityisesti Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä Google Meet -videopuheluiden välityksellä. Rikoksissa soittajat esiintyvät poliiseina ja pyrkivät saamaan uhreilta esimerkiksi henkilötietoja sekä maksukorttitietoja tai muuta arkaluonteista tietoa pelottelun ja uhkailun avulla, Leinonen kertoo.

Leinosen mukaan tyypillisessä tapauksessa uhri saa yllättäen videopuhelun poliisina esiintyvältä henkilöltä, jolla voi olla yllään jonkinlaiset virkavaatteet. Rikolliset voivat hyödyntää näissä huijauksissa myös niin sanottua deepfake-teknologiaa, jolla tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavan näköistä tai kuuloista kuvaa ja toisen henkilön ääntä. Poliisina esiintyvät rikolliset saattavat puhelussa syyttää uhria esimerkiksi rikoksesta tai maahanmuuttoon liittyvästä ongelmasta. Rikolliset vaativat uhria näyttämään henkilökorttinsa, passinsa tai muun henkilöllisyystodistuksensa kameralle molemmilta puolilta. Lisäksi uhreilta on pyydetty maksukorttien tietoja, pankkitietoja sekä muita arkaluonteisia tietoja.

Joissakin tapauksissa uhreja on myös uhkailtu karkottamisella Suomesta tai muilla viranomaistoimilla, mikäli he eivät noudata huijarin vaatimuksia.

Leinonen muistuttaa, että poliisit Suomessa eivät hoida virka-asioita videopuheluiden välityksellä. Poliisi, pankit tai muut viranomaiset eivät koskaan pyydä pankkitietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, viestisovelluksissa tai millään muullakaan tavalla. Viranomaiset eivät myöskään uhkaile karkottamisella saadakseen henkilökohtaisia tietoja tai muita arkaluontoisia tietoja.

– Jos saat tällaisen puhelu, puhelu pitää välittömästi lopettaa. Jos olet epävarma yhteydenoton aitoudesta, ota itse yhteys viranomaiseen sen virallisten yhteystietojen kautta, Leinonen neuvoo. 

Leinosen mukaan on tärkeää, että ulkomaalaisten kanssa työskentelevät tai heidän kanssa muuten tekemisissä olevat vievät tätä poliisin viestiä eteenpäin, sillä monet Suomessa oleskelevat tai asuvat ulkomaalaiset eivät tunne suomalaisen poliisin tai muiden viranomaisten toimintatapoja.

Poliisi tiedotti Google Meet -huijauksista aiemmin heinäkuussa.

• Poliisi varoittaa – Videopuheluissa poliiseina esiintyvät huijarit uhkailevat ulkomaalaistaustaisia henkilöitä – Poliisi

Vinkkejä verkkohuijauksilta suojautumiseen:

• Älä kiirehdi tehdessäsi päätöksiäsi – huijauksissa pyydetään tai painostetaan usein toimimaan nopeasti.
• Varmista aina, kenen kanssa olet tekemisissä. Jos olet epävarma, soita esimerkiksi pankin verkkosivuilta löytyvään palvelunumeroon.
• Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään. 
• Älä kirjaudu verkkopalveluihin tai käytä pankkitunnuksia ja korttitietoja linkkien kautta. 
• Käytä pankki- ja muita palveluita kirjoittamalla suora verkko-osoite selaimeen tai palveluntarjoajan mobiilisovelluksessa.
• Tarkista aina huolellisesti, mitä olet vahvistamassa esim. tunnistautumispyynnön tunniste. 
• Älä hyväksy odottamattomia tunnistautumispyyntöjä mobiilivarmenteesta tai pankkien tunnistautumispalveluista, sillä ne ovat aina huijauksia. 
• Aktivoi häirinnänestokoodi mobiilivarmenteeseen estääksesi väärät tunnistautumispyynnöt.
• Älä asenna tuntemattoman henkilön pyynnöstä sovelluksia puhelimeesi tai tietokoneellesi.
• Älä siirrä rahaa tuntemattomille tai ”turvatileille”.
• Älä lähetä lahjakortteja tuntemattomille.
• Ole varovainen sijoituksissa, erityisesti kryptosijoituksissa.

Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on estää lisävahingot ja saada huijattuja rahoja takaisin.

Sijoitushuijari vei pankkitunnukset ja rahat

2.6. pohjoissavolainen 50 -luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hänen pankkitililtään oli tehty luvaton 22 000 euron tilisiirto. Nainen kertoi saaneensa viestillä mainoksen, jossa oli luvattu, että: ”Kun sijoitat 245 euroa, niin saat hyvän tuoton rahallesi”. Tämän jälkeen naiselle oli alkanut tulla WhatsApp-viestejä ja hän oli antanut viestittelyn yhteydessä pankkitunnukset hänelle entuudestaan tuntemattomalle henkilölle, jotta saisi luvatut rahat itselleen. Rahojen saamisen sijasta hänen pankkitililtään oli tehty 22 000 euron luvaton tilisiirto. Tapaus on poliisin tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä maksuvälinepetos.

Olematon online-työ velkaannutti ja vei säästöt

7.6. pohjoiskarjalalainen 80-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hän oli siirtänyt kaikki säästönsä sekä ottanut kolme pankkilainaa online-työtä varten. Työstä oli luvattu maksaa hänen sijoittamat rahat takaisin sekä bonusrahaa. 

Nainen kertoi nähneensä Instagramissa mainoksen, jossa tarjottiin verkossa tapahtuvaa työtä. Nainen oli kiinnostunut työstä, avannut mainoksen sekä syöttänyt mainoksesta avautuneelle verkkosivulle omat yhteystietonsa. Seuraavana päivänä häneen oli WhatsApp-keskustelualustalla ollut yhteydessä Amily-nimellä esiintynyt henkilö. 

Tästä oli alkanut naisen mukaan noin kuukauden kestänyt huijaus, jonka aikana Amily-nimellä esiintynyt henkilö oli perehdyttänyt häntä tulevaan online-työhön ja opastanut varojen siirtämisessä kolmelle eri kryptovaluuttapalveluun. Nainen oli myös liitetty tiettyyn WhatsApp -ryhmään, jossa työntekijät saivat jakaa kokemuksiaan ja vinkkejä työhön liittyen. Nainen epäili, että ryhmässä saattoi olla myös muita huijauksen uhreja tai sitten 20 hengen ryhmän kaikki muut jäsenet olivat mukana huijauksessa. 

Naisen oli pitänyt kasvattaa työtilinsä saldoa siirtämällä sinne varoja, jotta hän olisi voinut kotiuttaa myöhemmin sinne kertyneet tulot sekä naisen kertoman mukaan mielettömän bonuksen. Nainen oli siirtänyt kryptovaluuttatileille yhteensä noin 45 000 euroa, josta osa oli hänen säästöjään ja suurin osa häneen ottamia lainoja. Naisen oli pitänyt saada sijoittamansa rahat sekä tuo mieletön bonus rikosilmoituksen tekoa edeltävänä yönä, mutta rahojen saannin sijasta hänen olisikin pitänyt maksaa lisää noin 19 000 euroa. Tuossa vaiheessa nainen oli käsittänyt, että kyseessä oli huijaus. Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena.

Nainen antoi huijarille pankkitunnukset ja huijari vei rahat

12.6. Kuopion poliisipäivystykseen tuli 40-luvulla syntynyt nainen, joka kertoi saaneensa edellisenä päivänä puhelun tuntemattomasta numerosta. Puhelussa mieshenkilö oli esittäytynyt jonkin valtion viraston edustajaksi. Mies oli kertonut, että naisen pankkisiirroissa on jotain häiriöitä ja niiden korjaamiseksi mies oli tarvinnut naisen pankkitunnukset. Nainen oli antanut miehelle Nordea pankin pankkitunnukset. Tämän jälkeen sama mies oli soittanut naiselle vielä kaksi kertaa ja saanut naisen luovuttamaan myös S-pankin pankkitunnukset. 

Pankkitunnusten luovuttamisen jälkeen nainen oli alkanut epäillä tulleensa huijatuksi ja ollut sen vuoksi yhteydessä molempiin pankkeihin ja molemmissa pankeissa olleet tilit oli yhteydenoton jälkeen suljettu. 

Perjantaiaamuna 12.6. nainen oli saanut vielä kaksi puhelua tuntemattomista numeroista. Näissä puheluissa kyberturvallisuusosaston päällikkö Kasper Kalliolaksi esittäytynyt henkilö oli yrittänyt saada naista avaamaan pankkitilinsä. Näihin pyyntöihin nainen ei ollut enää reagoinut, vaan oli katkaissut molemmat puhelut. 

Naisen toiselta pankkitililtä oli ehditty tehdä tilisiirtoja yhteensä noin 20 000 euron edestä ja rahoista osa oli mennyt suoraan rikollisten tileille ja osa naisen toisen pankin tilille. Tältä toiselta tililtä oli ehditty siirtää rikollisten tileille noin 6 000 euroa. Rikolliset saivat laittomasti siirrettyä itselleen yhteensä noin 12 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta rikosnimikkeellä törkeä petos.

Rikollinen huijasi uhrin siirtämään rahansa rikollisten tilille

16.6. yläsavolainen 50-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille, että hän oli saanut aiemmin kesäkuun alussa Nordean kyberosastolta huijauspuhelun. Soittaja oli kertonut, että miehen tililtä oli Saksassa nostettu 700 euron summa ja sen vuoksi miehen pankkitileillä olevat rahat piti siirtää tietyn firman nimissä olevalle turvatilille. Mies oli siirtänyt rikollisten antamalle tilille yhteensä yli 19 000 euron summan, joka meni miehen oman kertomansa mukaan ”kankkulan kaivoon”. Poliisi tutkii tätä tapausta törkeänä petoksena. 

KOK Elannon nimissä soittanut huijari vei naiselta yli 20 000 euroa

24.6. yläsavolainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hän oli luovuttanut verkkopankkitunnuksensa tuntemattomalle soittajalle. Nainen kertoi, että hänelle oli soittanut mies, joka oli kertonut olevansa KOK Elanto -nimisestä yrityksestä ja hän valvoo pankkitilejä. Mies oli kertonut naiselle, että hänen pankkitililtä ollaan viemässä rahoja ja hän soitti auttaakseen naista tässä asiassa. Nainen oli ilmoittanut miehelle, että hän ei anna hänelle pankkitunnuksia. Mies oli kertonut, että siinä tapauksessa nainen ei enää tule näkemään pankkitilillä olevia rahoja. 

Nainen oli hätääntynyt tästä ja ottanut esiin pankin tunnuslukutaulukon ja avannut puhelimestaan pankin sovelluksen. Tämän jälkeen mies oli pyytänyt naiselta taulukosta tunnuslukuja aina sivuston niitä vaatiessa ja nainen oli vahvistanut kolme yli 21 000 euron rahasiirtoa omalta tililtään. Näiden tilisiirtojen jälkeen mies oli kertonut yrittävänsä palauttaa nuo siirretyt summat takaisin naisen tilille. Sitten mies kertoi lopettavansa puhelun, jotta voi tarkastaa rahojen siirron onnistumisen. 

Hetken kulutta naiselle oli soitettu uudelleen ja soittaja olisi ollut halukas auttamaan naista rahojen palauttamisessa. Tuon puhelun nainen oli katkaissut. Tutkinnassa selvisi, että naisen tililtä oli onnistuttu viemään laittomasti yli 21 000 euroa. Juttu on poliisin tutkinnassa törkeänä petoksena.    

Nainen menetti sijoitushuijareille 17 000 euroa 

28.6. yläkarjalalainen 90-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hän oli menettänyt 17 000 euroa Facebookin kautta alkaneessa sijoitushuijauksessa. Nainen kertoi tutustuneensa aiemmin Facebookissa nuoreen mieheen, joka oli ensin halunnut tutustua suomalaisiin kaupunkeihin. Nainen oli kertonut miehelle niistä kaupungeista, joissa hän oli käynyt.

Sitten mies oli tarjonnut naiselle rahojen sijoittamista, mutta nainen ei ollut alkuun kiinnostunut sijoituksista. Kuitenkin hän oli lopulta antanut miehelle puhelinnumeronsa ja sen jälkeen hänelle oli alkanut tulla puheluita, joissa häntä suostuteltiin sijoittamaan rahaa ja luvattiin sijoituksille nopeita tuottoja. 

Nainen oli lopulta suostunut sijoituksiin ja sen jälkeen häntä oli opastanut Sofija -nimellä esiintynyt nainen. Sofijan avulla naisen puhelimeen oli ladattu erilaisia sovelluksia kuten TeamWiewer, AnyDesk Remote ja Fintrionyx Capital. Sofija oli neuvonut ja opastanut naista, mitä hänen tuli tehdä näillä eri sovelluksilla. Naisen piti ottaa lainoja suomalaisista pankeista, joita hän oli ottanut kaikkiaan 17 000 euroa.

Sitten nainen oli saanut perintätoimistoilta laskuja eri pankkien lainoista ja nainen oli yrittänyt nostaa sijoittamiaan rahoja Fintrionyx Capital -alustalta. Naiselle oli luvattu sijoituksistaan kaikkiaan 89 000 euroa, mutta rahojen saamiseksi olisi pitänyt maksaa isoja pankkipalvelumaksuja, joihin naisella ei ollut varaa. Lopulta Sofija oli sanonut, että joku ihminen on pankissa tehnyt virheen ja sen vuoksi rahoja ei tullut. Tuolloin nainen oli tajunnut, että häntä oli huijattu. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 

Ulkomaille siirtyvillä rahoilla pelottelu sai naisen vahvistamaan huijarin tilisiirrot

29.6. eteläsavolainen 50-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että häneltä oli huijattu puhelinsoitolla 16 000 euroa. Nainen oli saanut lauantaina 27.6. puhelun ulkomaalaisesta numerosta ja hän oli tullut siihen uskoon, että soittaja oli pankista. Naiselle oli kerrottu, että hänen tililtä oli menossa tilisiirto ulkomaille ja soittaja oli kertonut voivansa estää sen. Nainen oli antanut soittajalle luvan estää tilisiirto ja hän oli hyväksynyt puhelun aikana mobiilipankkisovelluksessa tilillään tapahtuneet toiminnot. Nainen oli soittanut vielä lauantaina pankkeihin, joissa hänellä oli tilit ja sulkenut ne. 

Rikolliset olivat kuitenkin ehtineet siirtää naisen toisessa pankissa olevalta tililtä 20 000 euroa naisen toisen pankin tilille ja sieltä edelleen 16 000 euroa rikollisten tileille. Tapausta tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena. 

Jason Murphy -nimellä esiintynyt huijari lupasi suuria tuottoja sijoituksille 

30.6. koillissavolainen 50-luvulla syntynyt mies tuli Kuopion poliisipäivystykseen ja kertoi, että Jason Murphy-nimellä esiintynyt mies oli huijannut häneltä sijoituspetoksella yhteensä 28 500 euroa. 

Mies kertoi, että hänet oli houkuteltu 22.6. sijoittamaan rahaa WhatsApp-keskustelualustalla. Jason Murphy oli kertonut miehelle, että tämän täytyy avata jonkinlainen linkki ohjeiden mukaan ja sitä kautta Murphy saisi treidattua miehen sijoittamat rahat. Mies kertoi, että hän oli useaan otteeseen yhteydessä Murphyyn ääni- ja videopuheluilla.

Mies oli lopulta sijoittanut saamiensa ohjeiden mukaan kolmella eri tilisiirrolla yhteensä 28 500 euroa. Murphy oli luvannut, että mies tulee saamaan seuraavan viikon maanantain tai tiistain aikana 50 000 euroa. Tätä luvattua rahasumma ei kuitenkaan koskaan kuulunut. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 

”Kyberturva Expert Lahdesta” huijasi naisen siirtämään rikollisten tileille lähes 20 000 euroa

2.7. Mikkelin poliisiasemalle saapui 50-luvulla syntynyt paikkakuntalainen nainen, joka ilmoitti saaneensa edeltäneenä tiistaina puhelun, jonka jälkeen hänen pankkitililtään oli siirretty laittomasti lähes 20 000 euroa. 

Puhelun soittaja oli kertonut olevansa S-Pankin asioidenhoitaja, jolloin nainen oli sanonut, ettei hänellä ollut mitään tekemistä S-Pankin kanssa. Tämän jälkeen soittaja oli kertonut olevansa Kyberturva Expert Lahdesta ja samassa yhteydessä hän oli kertonut myös nimensä. Soittaja oli kertonut, että naisen tiliin oli kohdistunut kyberturvahyökkäys. Soittaja oli myös kertonut omasta työstä ja, että naisen pankkitilillä olevat rahat pitää siirtää useammalle turvatilille.

Soittaja kertoi, että he ilmoittavat tästä toimenpiteestä pankille ja soittaja kertoi myös naiselle uuden pankin käyttäjätunnuksen sekä salasanan. Uudet verkkopankkitunnukset vaihdetaan seuraavana päivänä, kun rahojen siirrot on saatu loppuun ja naiselle varataan soittajan toimesta aika hänen omaan pankkiin.

Puhelu oli tuossa vaiheessa katkennut, mutta sama henkilö oli soittanut kohta uudelleen. Soittaja oli kertonut, että hänen työvuoronsa oli loppumassa ja asiaa jatkaa toinen henkilö, joka sitten esittäytyi nimellä ja kertoi olevansa paikan esimies.  Tämän jälkeen oli katsottu naisen pankkikorttia, josta oli pitänyt antaa ainakin viimeiset numerot sekä kortin takapuolella oleva turvanumero. Sitten nainen oli kirjautunut saamiensa ohjeiden mukaan verkkopankkiin ja soittaja oli luetellut tilinumerot sekä niiden omistajien nimet, joille naisen tilillä olleet rahat piti siirtää.

Nainen oli siirtänyt eri tileillä olleet rahansa soittajalta saaduille tileille, tosin viimeinen siirto ei onnistunut, koska tilisiirtojen päivittäinen turvaraja oli tullut vastaan. Soittajan kanssa oli sovittu, että hän soittaa uudelleen seuraavana aamuna klo 07-09 ja silloin loput rahat siirretään turvatilille ja samalla vaihdetaan nuo uudet tunnukset voimaan. Tähän oli päättynyt kolme tuntia kestänyt puhelu.

Seuraavana aamuna nainen oli odottanut uutta puhelua, mutta kun sitä ei kuulunut hän oli soittanut omaan pankkiinsa. Samalla hänen kaikki tilit sekä pankkikortti oli suljettu. Edellisenä päivänä soittanut henkilö oli soittanut naiselle tuona päivänä uudelleen kello 14.00 ja pahoitellut, ettei ollut soittanut sovitusti aamulla. Nainen ei ollut enää keskustellut soittajan kanssa vaan oli sulkenut puhelun. Naisen tililtä oli siirretty neljällä eri tilisiirrolla rikollisten tileille yhteensä lähes 20 000 euroa.  Tapaus on poliisin tutkinnassa törkeänä petoksena. 

Tinder-tuttava lainasi ja kiristi mieheltä noin 70 000 euroa 

6.7. Mikkelin poliisipäivystykseen saapui 60-luvulla syntynyt eteläsavolainen mies, joka kertoi tulleensa huijatuksi. Mies kertoi, että oli aiemmin kesällä 2025 tutustunut Tinder-alustalla Alina-nimiseen naiseen. Mies oli viestitellyt Alinan kanssa alkuun Tinderissä, mutta myöhemmin viestittely oli siirtynyt tekstiviesteihin ja WhatsApp-sovellukseen. Sitten oli sovittu tapaamisesta ja mies oli laittanut Alinan tilille 50 euroa bensarahaa, jotta tämä pääsee miehen luo. 

Miehen kertoman mukaan he eivät koskaan tavanneet ja sitten Alina oli väittänyt siirtäneensä vahingossa miehen tilille kaksi 600 euron tilisiirtoa. Alina vaati miestä maksamaan takaisin rahat hänen tililleen. Mies ei ollut kuitenkaan tarkastanut asiaa, vaan oli maksanut Alinalle tämän vaatiman 1 200 euroa. 

Tämän jälkeen Alina oli jostain syystä alkanut kiristää mieheltä rahaa uhkaamalla, että antaa miehen ilmi tämän Facebook-kavereille. Alina oli myös uhannut tehdä miehestä rikosilmoituksen rahanpesusta, jos mies ei siirrä hänen tililleen rahaa. Uhkailujen vuoksi mies oli siirtänyt rahaa eri tileille noin 70 000 euroa kesäkuun 2025 ja heinäkuun 2026 välisenä aikana.

Jossain välissä Alina oli lupaillut myös maksaa miehen siirtämiä rahoja takaisin ja välillä hän oli pyytänyt rahaa pankkilainansa takaisinmaksuun. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 

Sijoitushuijarit veivät miehen rahat ja ottivat hänen nimissä 18 000 euron lainan

8.7. 60-luvulla syntynyt mies Ylä-Karjalasta teki poliisille rikosilmoituksen sijoituspetoksesta. Mies kertoi, että häneen oli oltu yhteydessä WhatsApp-puhelulla ensimmäisen kerran 24.6. ja kerrottu sijoitusmahdollisuudesta. Mies oli sijoittanut ensin 250 euroa. Tämän jälkeen hän oli saanut lisää puheluja sekä WhatsApp-viestejä. Mies oli asentanut tietokoneeseensa AnyDesk-ohjelman, jota kautta huijari pääsi hänen tililleen ja vei rahat. 

Miehen tililtä oli viety eri tilisiirtoina yhteensä kymmeniätuhansia euroja ja lisäksi hänen nimissään oli otettu 18 000 euron laina. Miehen tiliä oli myös käytetty varojen siirrossa muissa huijaustapauksissa. Tapaus on poliisin tutkinnassa törkeänä petoksena ja tutkinnassa on selvinnyt, että miehen tililtä oli laittomasti viety ainakin yli 51 000 euroa.   

Pankit saivat ripeällä toiminnalla pysäytettyä rikollisten tilisiirrot

16.7. 60-luvulla syntynyt mies Etelä-Savosta tuli poliisipäivystykseen ja kertoi, että hän oli joutunut pankkihuijauksen kohteeksi ja hänen pankkitileiltään oli yritetty tehdä useiden tuhansien eurojen tilisiirtoja. 
Mies kertoi, että oli saanut 13.7. puhelun ”Osuuspankin turvallisuuspalvelun” nimissä. Mies oli kertonut, ettei hänellä ole tilejä Osuuspankissa, jolloin soittaja oli kertonut hoitavansa myös muiden pankkien turvallisuusasioita ja siirtänyt puhelun Danske Bankin turvallisuuspalveluun. Danske Bankissa asiaa ryhtyi hoitamaan henkilö, joka oli esittäytynyt Sami-nimiseksi Danske Bankin työntekijäksi. Sami oli kertonut miehelle, että huijari oli menossa hänen tililleen Belgiasta. Sami oli sanonut, että hän pystyy estämään tilille pääsyn ja tarvitsi sitä varten miehen verkkopankkitunnukset.

Puhelu oli kestänyt kaikkiaan noin puolitoista tuntia ja sinä aikana mies oli antanut verkkopankkitunnukset soittajalle. Puhelun päätteeksi Sami oli sanonut, että; ”Älä mene tänä iltana katsomaan tiliäsi, koska siellä on prosessit kesken”. Sami oli luvannut soittaa miehelle uudelleen, kun asiat ovat kunnossa. Uutta puhelua ei koskaan tullut.

Noin 15 minuuttia puhelun päättymisen jälkeen oli miehelle soitettu oikeasti Danske Bankista ja kysytty, että onko hän itse tekemässä tilisiirtoja. Tässä vaiheessa miehelle selvisi, että edellinen soittaja oli huijari. Pankki ehti jäädyttämään miehen tilit ja keskeyttämään huijarin tekemät useiden tuhansien eurojen tilisiirrot. Huijarit olivat tehneet myös laittoman tilisiirron miehen S-Pankin tililtä ja sielläkin siirto saatiin pysäytettyä ja rahat palautuivat miehen tilille. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 

Huijari: ”Pankkitilinne on saastunut viruksen vuoksi – rahat on siirrettävä turvatilille”

16.7. pohjoissavolainen 60-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille joutuneensa petoksen uhriksi. Nainen oli saanut puhelun POP-pankin pääkonttorin nimissä ja hänelle oli kerrottu, että hänen pankkitili oli saastunut viruksen vuoksi. Saastumisen vuoksi tilillä olleet rahat oli siirrettävä turvatilille.

Huijari oli saanut kalasteltua naiselta hänen verkkopankkitunnukset ja vienyt hänen pankkitililtään laittomasti lähes 20 000 euroa. Tapaus on poliisin tutkinnassa törkeänä petoksena. 

Miehen puhelinliittymä muutettiin eSIM-liittymäksi ja hänen pankkitiliään käytettiin rikollisten rahasiirtoihin

17.7. pohjoissavolainen 50-luvulla syntynyt mies tuli poliisin päivystykseen tekemään rikosilmoitusta ja kertoi joutuneensa törkeän petoksen uhriksi. Mies oli saanut 13.7. tekstiviestin puhelinoperaattoriltaan, jonka mukaan hänen puhelinliittymälleen oli tilattu uusi digitaalinen eSIM-kortti.

Mies oli huomannut viestin vasta seuraavana päivänä huomattuaan samalla, että hänen puhelimellaan ei voinut soittaa, eikä ottaa puheluita vastaan. Mies oli asioinut oman puhelinoperaattorin luona ja operaattorilta ei osattu sanoa mitään miehen puhelimeen aiemmin tulleesta tekstiviestistä.

Mies oli saanut aiemmin 13.7. viestin S-Pankilta, jonka mukaan hän oli tilannut uuden pankkikortin ja häntä pyydettiin tekemään pankkikortille uusi tunnusluku S-mobiilissa. Viesteistä kävi myös ilmi, että uuteen pankkikorttiin oli yhdistetty Google Wallet ja Google Pay.  Mies oli käynyt kaupassa 15.7. ja tuolloin S-kortti ei ollut toiminut.

Seuraavana päivänä mies oli mennyt asioimaan S-Pankkiin, jossa hän sai tiedon, että hänen tilillä oli havaittu epäilyttäviä varojen siirtoja ja tili oli sen vuoksi suljettu. Miehen tilille oli siirretty kymmeniä tuhansia euroja. Näitä rahoja oli siirretty pois tilisiirtoina ja Google Play App:iin. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja selvittää tarkemmin tapahtumien kulkua sekä mistä miehen tilille tulleet rahat ovat peräisin. 

Rikolliset urkkivat naisen verkkopankki- ja pankkikorttitiedot sekä hakivat hänen pankkikortit

26.7. eteläsavolainen 50-luvulla syntynyt nainen soitti tyttärensä välityksellä poliisin päivystykseen ja kertoi, että häneltä on huijattu pankkitunnukset ja pankkikortit. Nainen epäili, että hänen tiedoillaan on tehty lainahakemuksia.

Naiselle oli soitettu kahta päivää aiemmin perjantaina 24.7. tuntemattomasta numerosta ja kerrottu, että hänen nimissä oli tehty lainahakemuksia ja sen vuoksi hänen pankkikortit pitää vaihtaa. Nainen ei ollut varma, mitä tietoja hän oli soittajalle antanut, koska puhelut olivat kestäneet tunteja. Puheluiden aikana naiselle oli tullut tekstiviestejä, joissa oli varmistusnumeroita, jotka nainen oli kertonut soittajalle.  

Sunnuntaina 26.7. illan suussa naisen luo oli tullut nuori mies, joka oli hakenut naisen pankkikortit ja niiden tunnusluvut. Mies oli kertonut nimensä ja hän oli eriniminen kuin aiemmin puheluita soittanut. Nainen oli antanut kaksi omaa pankkikorttia ja kyläyhdistyksen pankkikortin. Nainen oli soittanut tämän jälkeen pankkien sulkupalveluun ja kuolettanut kaikki kortit ja tilit. 

Rikolliset olivat ehtineet nostaa naisen toiselta tililtä useita nostoja yhteensä lähes 5 000 euron arvosta. Lisäksi kyläyhdistyksen tililtä oli kahdella laittomalla tillisiirrolla viety yli 17 000 euroa ulkomaalaisille tileille. Naisen toisella pankkikortilla oli tehty muutaman satasen käteisnosto sekä tehty 4 000 euron luottosopimus. Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena ja identiteettivarkautena.

Rikollinen kertoi uhrille tämän pankkitilien hakkeroinnista ja rahojen palauttamisten sijaan ne siirrettiin rikollisten tileille ulkomaille

28.7. pohjoiskarjalalainen 80-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hän oli saanut huijauspuhelun. Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturvaeksperttinä esiintynyt mies oli kertonut puhelimessa, että naisen Osuuspankin ja S-Pankin tilit olivat hakkeroitu.

Mies ei ollut pyytänyt naiselta mitään salasanoja vaan nainen oli vahvistanut mobiilivarmenteella miehen kertomat ”rahojen palautukset”. Tilisiirtoja oli tehty Iso-Britanniaan sekä Belgiaan eri nimisille henkilöille.    

Puheluiden aikana mies kertoi, että naisen tileiltä siirrettäneen reilu 500 euroa Osuuspankista, reilu 13 000 euroa S-Pankista sekä naisen hallinnoiman kyläyhdistyksen tililtä lähes 3 000 euroa. Puheluiden aikana ”tietoturvaekspertti” kertoi, että kaikki menetetyt varat oli saatu palautettua.

Naiselle kerrottiin, että turvallisuussyistä hänen molempien pankkien käyttäjätunnukset suljettiin ja hänelle annettiin väliaikaiset tunnukset. Lopuksi mies kertoi asentavansa päivityksen suojaamaan molempien käyttäjätunnusten pankkitietoja.

Naisen sekä hänen hallitseman kyläyhdistyksen tileiltä tehtiin laittomia siirtoja yhteensä yli 17 000 euron edestä. Asiasta on kirjattu rikosilmoitus törkeästä petoksesta. 

Lähde: Poliisi