Alisa Vainio oli urheilun teinitähti, joka halusi vain juosta. Elokuussa hän nousi vaikeiden vuosien jälkeen ylivoimaiseen Euroopan mestaruuteen.
Teksti: Jukka Vuorio
Se oli tyrmäävä näytös. Lappeenrantalaisen Alisa Vainion, 28, vauhti yleisurheilun EM-kisojen maratonilla järisytti katsojia kotisohvilla. Televisiolähetyksen kommentaattori Janne Ukonmaanaho epäili, onko kilometritolppa kenties väärässä kohdassa, kun Vainio jätti alusta alkaen kaikki muut juoksijat kauas taakse.
Vainion ylivoimasta kertoo sekin, että 42,2 kilometrin jälkeen ja ajalla 2.22.26 uuden EM-kisaennätyksen tehtyään hän oli maalissa erittäin hyvävointinen. Hän sanoi ajatelleensa, että ehkä yksi viiden kilometrin kierros olisi vielä jäljellä.
”Mutta ei sitten ollutkaan. Se loppuikin jo”, sanoi iloinen Alisa Vainio tv-haastattelussa heti maaliin tultuaan.
Ylivoimaa Birminghamissa
Kirjailija, talousasiantuntija ja juoksuharrastaja Karo Hämäläinen vertaa Vainiota jopa suomalaisen kestävyysjuoksun suurimpaan legendaan.
”Näen hänen juoksussaan myyttistä Paavo Nurmea. Juuri siinä ylivertaisuudessa. Kaikki oli täysin kontrollissa, dramaturgisesti hieno juoksu. Ei noin ylivoimaisia urheilusuorituksia ole tavattu nähdä.”
Ylen tv-lähetyksen kommentaattori Ukonmaanaho epäili moneen kertaan, aloittiko Vainio liian kovaa.
Sitä Hämäläinenkin pelkäsi.
”Kaunokirjailijana näin siinä sellaista pelkoa, että entä jos jokin epäonnistuu. Pääsisikö hän muista eroon irtiotossa? Mutta hän juoksi karkuun kaikkia pelkoja ja lähti heti omille teilleen. Juoksu oli eleetöntä ja kaunista. Henkinen yliote muihin oli valtava, ja hän sai tehdä aivan omaa juoksuaan.”
Birminghamin kadut herättivät Hämäläisessä hieman kauhua. Hämäläinen näki asfaltissa vaurioita. Lisäksi reitillä riitti mutkia ja mellakka-aitoja, joten kaatumisen ja kompastumisen mahdollisuuksia oli tarjolla.
”Toisaalta, kun voittaa melkein viidellä minuutilla, niin siinähän ennättäisi vaikka kieriä kuperkeikkaa yhden alamäen.”
Kiitos perheelle
Birminghamissa Vainiota olivat kannustamassa ja tukemassa hänen isänsä Jyrki, äitinsä Paula ja veljet Atte ja Anssi.
Heti maaliin tultuaan Vainio puhui ensimmäisessä tv-haastattelussaan perheen merkityksestä:
”Mie ehdottomasti juoksin tänään miun perheelle ja miun valmentajalle. Merkitsi tosi paljon, että he olivat katsomassa.”
Vainion silmät kostuivat hänen jakaessaan tunnustusta läheisilleen.
”He ovat niitä, jotka elävät miun kanssani päivittäin ja näkevät, mikä työmäärä siinä on taustalla. Elävät urheilijan elämää miun mukanani ja ovat tukena ylä- ja alamäissä. Se on ihan käsittämätöntä ja arvostettavaa”, Vainio sanoi.
Tv-haastattelussa Atte ja Anssi kertoivat ihailevansa pikkusiskonsa tahdon lujuutta.
”Hän todellakin tietää, mitä hän tekee. Siinä ei voi muuta tehdä kuin seurata sivusta ja vain ihailla tahtoa, mikä hänellä on”, Anssi sanoi.
Veljet kertoivat, että Alisan harjoitusmäärät ovat välillä vaikuttaneet hirvittäviltä.
”Laji on sen verran raaka, että kyllä se aina käy mielessä. Kunhan nyt pysyisi terveenä ja pystyisi tekemään sitä, mitä rakastaa”, Atte totesi.
Tämän vuoden aikana Vainio on yhdistetty romanssihuhuissa radiojuontajana ja näyttelijänä tunnettuun Janne Saariseen. Huhut saivat varmistuksen heti kisan jälkeen, kun Vainio tapasi perhettään ja halasi pitkään myös Saarisen kanssa. Halaus päättyi hellään poskipusuun.
Alisa Vainio oli teinisensaatio
Vainio nousi suomalaisen penkkiurheilukansan tietoisuuteen vain 17-vuotiaana Kalevan kisoissa Porissa kesällä 2015. Silloin hän asettui ensimmäistä kertaa urallaan 10 000 metrin starttiviivalle. Ensimmäiset yhdeksän kilometriä debytantti tarkkaili muiden vauhtia, painoi sitten kaasun pohjaan ja rullasi ensimmäiseen Suomen mestaruuteensa. Tähti oli syttynyt.
Vainiota 2013–2016 valmentanut Rami Virlander muistuttaa, että tämä oli nuorena monipuolisesti menestyvä urheilija, joka pelasi jääpalloa ja jääkiekkoa. Tyttöjen jääpallomaajoukkueessa hän teki MM-välierässä hattutempun, tuliaisina oli MM-hopea. Naisten maajoukkueessa hän voitti kahdesti MM-pronssia.
”Alisa meni Kuortaneen urheilulukioon nimenomaan jääkiekkoilijana, mutta huomasi siellä olevansa kaikkein omimmillaan juoksijana.”
Kalevan kisojen jälkeen Vainio rikkoi Rion olympialaisten kisarajan juoksemalla ensimmäisen maratoninsa aikaan 2.33.24, mutta alaikäisenä häntä ei lähetetty Brasiliaan. Vainio kertoi kisan jälkeen Ylelle, että hän lähti ”ihan lenkkinä vetäisemään”. Samassa jutussa hän linjasi vahvasti jo tulevan polkunsa.
”Juokseminen on miun koko elämä”, hän sanoi.
Virlander kertoo, ettei Vainio muistanut mainita valmentajalleen lähdöstään maratonille. Valmennettavana Vainiota ei koskaan tarvinnut potkia lenkille.
”Pikemminkin niin, että virtaa hänellä kyllä riitti.Valmentajan tehtäväksi jäi ohjata sitä oikeanlaiseen tekemiseen.”
Alisa vainion vaikeat vuodet
Alisa Vainio on joutunut voittamaan urallaan merkittävän määrän terveyshuolia. Monena vuonna kisoja meni pilalle loukkaantumisten ja sairastumisen vuoksi.
Läpimurtokesän 2015 jälkeen tuli ensin reisiluun, sitten kantapään rasitusmurtuma. Vuonna 2017 vuorossa olivat keuhkojen bakteeritulehdus ja jalkakrampit, jotka pakottivat keskeyttämään SM-maratonin.
Vuoden 2019 alkoi oikean jalan pitkä ja mystinen hermotusongelma, mikä aiheutti Vainiolle tuntemuksen siitä, että oikea jalka ei toimisi lainkaan. Saman vuoden syksyllä kisattuun Dohan MM-maratoniin hän harjoitteli puolitehoisena ja jäi kisan jälkeen lopulta lähes kahden vuoden kilpailutauolle.
Loppuvuodesta 2024 hän sairastui pitkittyneeseen mykoplasmaan, josta hän toipui vasta kesällä 2025. Vuosi sitten Vainio kertoi Juoksija-lehden haastattelussa, että treenit tuntuivat viimein hyviltä.
”Siinä on iso ero kuukauden takaiseen tilanteeseen, kun tuntui, ettei treenien jälkeen palautunut ja tulin niistä itkien kotiin”, Vainio sanoi.
Alisa Vainio on kertonut tuntevansa välillä myös yksinäisyyttä. Tammikuussa 2026 Urheilugaalassa hän kertoi Seuralle löytävänsä siitäkin hyviä puolia.
”Ovathan ne hetket välillä vähän haastavia, mutta on myös voimavara, että pystyy olemaan yksin ja nauttii siitä”, urheilija sanoi silloin.
Kun koko terveyshistoriaa katsotaan, vaikuttaa Birminghamin ylivoimainen EM-kulta lähes epätodelliselta suoritukselta.
Talous kasvaa
Karo Hämäläinen arvioi EM-kullalla olevan iso vaikutus Vainion talouteen.
”Jo aiemmin hänellä oli toki ovet auki osallistua mihin tahansa kansainväliseen kisaan, mutta nyt alkaa varmaan tulla jo kymppitonneja siitä, että lähtee kisojen viivalle.”
Vainion nykyinen sponsorisopimus kenkävalmistaja Asicsin kanssa on julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan 100 000 euron luokkaa, mutta Hämäläisen arvion mukaan kysyntä kasvaa koko ajan.
”Vainiolla on varmasti hyvät sopimukset Asicsin ja Huawein kanssa ja niissä menestys- ja osallistumispykäliä. Nyt tulee varmasti uusia kategorioita, joissa väline- ja tuotevalmistajat haluavat tehdä yhteistyötä Vainion kanssa. Managerin puhelin on varmasti soinut usein viime päivinä.”
EM-kullan myötä Vainion Instagram-seuraajien määrä lähes kaksinkertaistui, ja on nyt jo yli 85 000. Kasvulla on potentiaalisesti suurta taloudellista merkitystä.
Se ei tarkoita, että hän alkaisi heti tienata rahaa Instagramin avulla, mutta hän on tilanteessa, jossa hän voi halutessaan hyödyntää somea kaupallisesti.
Hämäläinen mainitsee myös, ettei ulkonäöstäkään ole haittaa.
”Omalla tavallaan lisää diversiteettiä, että hän on valkoihoinen. Maratonin kasvothan ovat kuitenkin perinteisesti etiopialaiset tai kenialaiset.”
Kirkas tulevaisuus
Suomi–Ruotsi-maaottelu kisataan tulevana viikonloppuna Helsingissä. Vainio ei ollut vahvistanut osallistumistaan tämän lehden painoon mennessä, mutta hän ja EM-kisojen mitalisankarit Silja Kosonen ja Wilma Heltelä saapuvat ottelun kunniavieraiksi.
Hämäläinen muistuttaa, että Birminghamin raskaalla reitillä Vainio juoksi maratonin 3.37:n keskivauhtia.
”Sillä tahdilla 10 000 metriä taittuu alle 34 minuutissa. Halutessaan Vainio voisi tuoda pisteitä Suomelle juoksemalla stadionilla kovavauhtisen treenilenkin.”
Tulevien olympialaisten aikaan, 2028 Los Angelesissa ja 2032 Brisbanessa, Alisa Vainio on maratoonarina mitä parhaimmassa iässä, mutta Hämäläinen toppuuttelee innostusta tulevasta olympiamenestyksestä.
”Vainio on Euroopan paras nainen maratonilla, mutta Etiopiasta ja Keniasta tulee olympiastarttiin yhteensä kuusi maailmantilastossa todennäköisesti korkeammalla olevaa juoksijaa.”
Mutta Vuoden urheilija -palkinnon Hämäläinen on jo valmis antamaan Vainiolle.
”Kun ajatellaan melkein mitä vain urheilulajia, oli se sitten seiväshyppy tai maastohiihto, niin maraton on harrastetumpi ja kilpaillumpi laji ympäri maailmaa.”
Lähde: Seura
Kommentit
Oma kommentti