Vilja Eerikan isä Tarkki istui suljetulla osastolla – hovioikeus päättää pääseekö ehdonalaiseen!

8-vuotiaan tyttölapsen murhasta syytettynä oleva isä (oik.) ja hänen naisystävä (vas.) Helsingin Hovioikeudessa 16. lokakuuta 2013. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Hovioikeus tulee päättämään elinkautisvanki Touko Tarkin kohtalon.

8-vuotiaan Vilja Eerikan isä Touko Tarkki on jo siirretty toiseen vankilaan aiempaa ­avoimempiin oloihin. Nyt hän pyrkii kokonaan vapaaksi.

>Hovioikeus päättää

Elinkautisvankien vapauttamisesta päättäminen on keskitetty Helsingin hovioikeudelle. Tarkin anomuksen käsittelyn aikataulu ei ollut vielä tiedossa tämän lehden painoon mennessä.

Täysi-ikäisenä elinkautiseen tuomittu voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan kaksitoista vuotta istuttuaan. Tämän alarajan Tarkki on jo ylittänyt vuodella.

Anomuksen jättäminen tässä vaiheessa tarkoittaa sitä, että jos hakemus menisi­ läpi, hän käytännössä voisi vapautua noin 14 vuotta vankilassa oltuaan. Todennäköisesti hovioikeus asettaisi vapauttamispäivän noin vuoden päähän. Tällöin suoritettu rangaistus olisi varsin lähellä keskimääräistä elinkautisen vankila-aikaa, joka on nykyään­ 14–15 vuotta.

Vapauttamista vastaan puhuu kuitenkin Tarkin tekemän rikoksen laatu. Vilja Eerikan murha oli jopa murhaksi poikkeuksellisen törkeä rikos. Tekijät surmasivat erittäin julmalla tavalla täysin puolustuskyvyttömän uhrin, josta he itse olivat vastuussa ja joka oli heistä riippuvainen­.

Helsingin hovioikeus­ saat­­taa­ siksi arvioida, että rikoksen­ laatu edellyttää­ kes­ki­­määräistä pidempää­ vankeusaikaa. Tämä tarkoit­tai­si Tarkille vähintään noin 16 vuoden istumista, sillä vapauteen voi anoa kahden vuoden välein.

Helsingin hovioikeuden aiemmista vapauttamis­päätöksistä on muodostunut jo paljon yhtenäistä oikeuskäytäntöä. Siitä voi päätellä, että Tarkin tapauksessa tämä näkökulma saa vaakakupissa paljon painoa. Hakemuksen hylkäämistä voi siksi pitää ­todennäköisenä vaihto­ehtona.

Tarkin ei tiedetä syyllistyneen merkittäviin rikkeisiin tai uusiin rikoksiin vankeusaikanaan, joten sen puolesta estettä vapauttamiselle ei pitäisi olla.

Rikoskumppani Sirpa Laamanen ei ole toistaiseksi hakenut pääsyä vapauteen.

Vartija ja vankeja ruokalassa Keravan avovankilassa 14. kesäkuuta 2022., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kidutus yltyi

Vilja Eerika oli 8-vuotias tyttö, joka vanhempiensa eron jälkeen oli jäänyt isänsä Touko Tarkin huostaan. Hän oli lastensuojelun asiakas pienestä pitäen, mutta viranomaisten turvaverkko petti hänen kohdallaan täydellisesti.

Tarkki oli löytänyt uuden naisystävän, itseään toistakymmentä vuotta vanhemman Laamasen. He asuivat kolmistaan pienessä asunnossa Itä-Helsingissä.

Nainen kertoi itsestään uskomattomia tarinoita, kuten että hän olisi oikeasti ranskalaissuomalainen kirurgi ja että hän odottaisi kolmosia. Raskaus olisi kestänyt jo kolmatta vuotta.

Laamasen johdolla pariskunta alkoi rääkätä tyttöä eri tavoin. Häntä nöyryytettiin, syytettiin varkaaksi, juoksutettiin pihalla, pakkosyötettiin ja pahoinpideltiin.

Kaltoinkohtelu yltyi ja muuttui silkaksi fyysiseksi ja henkiseksi kidutukseksi. Laamanen keksi, että tyttöä pitäisi ”rauhoittaa” sitomalla hänet öiksi.

Lopulta lapsi tukehtui hitaasti kuoliaaksi yön aikana, kun hänet oli sidottu liikkumattomaksi mytyksi ja kiedottu muovipressuun, jonka läpi ilma ei päässyt kunnolla kulkemaan.

Oikeudessa Tarkki sysäsi­ syytä murhasta Laamasen vastuulle. Vera Miettisen kirjassa Eerika (Deadline Kustannus 2020) kerrotaan, että mielentilatutkimuksessa Laamasella todettiin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ja psykopatian piirteitä, kun taas Tarkilla oli riippuvainen persoonallisuus.

Toisin sanoen Laamanen on manipuloiva ja Tarkki ­helposti manipuloitavissa. Molemmat olivat silti syyntakeisia eli ymmärsivät tekonsa.

Vilja Eerikan tapaus herätti valtavan kohun myös sen takia, etteivät sosiaaliviranomaiset puuttuneet lapsen tilanteeseen, vaikka hälytysmerkkejä oli runsaasti ja lukuisia lastensuojeluilmoituksia oli tehty. Tapaus johti laajoihin selvityksiin lastensuojelun toiminnasta.

Yksitoista sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää sai syytteen. Heistä vain Vilja Eerikan vastuuhoitaja ja tämän esimies katsottiin syyllisiksi tuottamukselliseen virkarikokseen.

Vastuuhoitaja jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, koska hän menetti tapauksen järkyttämänä terveytensä ja työkykynsä. Esimies sai pienet sakot.