Tamperelainen rintamaveteraani Pekka Viitanen taisteli jatkosodan tulisimmilla paikoilla. Lapin sodassa hän oli kuuluisan Aarne ”Marokon kauhu…

Jatkosodassa kaatui tai katosi noin 63 000 suomalaista taistelijaa. Joidenkin jo talvisotaankin osallistuneiden sotureiden kohtaloksi tuli kaa…

Mikkeliläinen Hannes Hynönen, 101, sanoo selvinneensä sodan kauhuista kirjoitustaitonsa ansiosta. Hevosmiehestä heittimenjohtajaksi ylennyt savolaisveteraani muistelee kuitenkin ruokapakin pelastaneen hänen henkensä.

Petroskoin katupartiossa Sulo Kallunki näki sodan erilaiset kasvot. Hyvän onnen ansiosta Kuusamon veteraani selvisi hengissä myös Katiskalammen taistelusta.

Rintamaveteraani Pentti Suojanen lähti sotaan 16-vuotiaana. Tulikaste ja vihollisen suurhyökkäys Karjalan kannakselle ovat syöpyneet lähtemättömästi mielen sopukoihin.

Alpo Marttisen sotilasura oli huikea. Talvisodassa upseeri taisteli Raatteentiellä Suomussalmella ja jatkosodassa vihollisen suurhyökkäyksen kourissa Karjalan kannaksella. Sodan jälkeen hän sai Mannerheim-ristin ja marsalkan perustelut sille olivat poikkeuksellisen pitkät.

Mannerheimin linjalla asunut Pauli Kukko ei ampunut jatkosodassa laukaustakaan. Kajaanin sotaveteraanin tärkeimmät taisteluvälineet olivat laulu, onni ja polkupyörä.

Salolaiset hävittäjälentäjäveljekset Martti ja Urho Lehtovaara kylvivät kauhua vihollisen keskuudessa. Hymy tapasi 93-vuotiaan Martin, joka on ylpeä siitä, että sai puolustaa isänmaataan.

Kun toiset vannoivat lottavalan, Äkäslompolossa kasvanut Vaili Jämsä halusi aseen ja komennuksen rintamalle. Nuori orpotyttö ystävystyi kuitenkin saksalaisten kanssa ja karkasi kesken palveluksen Ruotsiin.

Teksti Anne Anttila kuvat Anne Anttila ja SA-kuva Soratie Kangasniemen Tahkomäelle on kapea ja mutkainen. Harvaan asutun reitin päässä tulijaa…