
Piia Kyrön loma alkaa siitä hetkestä, kun hän starttaa Leppiksensä vetoauton. Hän tiesi, että maanteillä ei oikein tykätä hitaasti kulkevista karavaanareista. Nykyään maantiellä moikataan ja vilkutetaankin. Näyttävä on Piia itsekin.
Teksti: Reija Kokkola kuvat: Sara Pihlaja
Suurkaupungin tunnelma katoaa hetkessä, kun kaarran autonnokan Tampereen Härmälän leirintäalueen rantaan. Matkalla alueen halki näen paljon erilaisia asuntoautoja ja -vaunuja. Kaikki leirintäalueen menopelit ovat valkoisia. Paitsi se yksi, joka aiheuttaa iloisuudellaan vau-ilmiön. Rannassa puiden katveessa on ihana, kirkkaanpunainen ja mustapilkkuinen asuntovaunu, tuo maanteiden piristysruiske. Sen – tai kuten myöhemmin saan kuulla – hänen nimensä on Reissuleppis, kuinkas muuten.
”Maalasin asuntovaununi punaiseksi ja piirsin sille leppäkertun silmät silmäripsineen ja pilkut kylkiin totta kai. Ensin piti googlata, että saako asuntovaunu olla väriltään punainen, kun lähes kaikki muut ovat valkoisia. Tietoa ei löytynyt, mutta koska sitä ei kiellettykään, päättelin, että niin voi tehdä”, kertoo Reissuleppiksen reissaajanainen Piia Kyrö.
Rakastaa festareita
Seuraavan vau-tunteen aiheuttaakin Piia itse. Karavaanarielämään perehtymätön voisi kuvitella, että ahtaissa olosuhteissa matkaavat reissaajat olisivat pukeutuneet mahdollisimman ”mukavasti” verkkareihin ja t-paitoihin. Jalassa tietenkin pitkiin ajoihin sopivat kesäsandaalit. Piia on kuitenkin toista maata. Hän rakastaa Suomen kesäfestareita ja -tapahtumia. Niihin voi tälläytyä mielensä kyllyydestä. Piia poseeraa Leppiksensä edustalla paljettitopissaan ja huikeissa punaisissa glitter-saapikkaissa, jotka ylettyvät yli säärien.
”Ensin vähän pelkäsin, että muu karavaanariporukka katsoo minua syrjäkarein, kun lähden liikkeelle tälläytyneenä. Mitään sellaista en ole huomannut, vaan minut on otettu kivasti vastaan karavaanareiden keskuudessa”, Piia kiittää.

Pinkki unelma
Suloisen Reissuleppiksen esittelykierros tapahtuu oikeastaan yksillä sijoilla seisten, koska liikkumatilaa pikkuvaunussa on vain vähän. Vaunuun astuttaessa sukeltaa samalla pinkkiin unelmaan. Voi melkein tuntea vaaleanpunaisen hattaran, vaahtokarkin tai mansikkajäätelön maun, kun katse kiertää pitkin asuntovaunun pinkkiä värimaailmaa ja sen ihania pieniä yksityiskohtia. Piia esittelee kaunottarensa sisustusta innostuneena. Tilaihmehän se on! Vaunussa on suhteellisen iso vuode ja jopa sohva. Molemmat vaaleanpunaisia tietenkin.
”Vuode on yhdelle erittäin riittävä, noin 150 senttiä leveä. Sen tilalla oli aiemmin pöytä ja tuolit. Kerrossängyn muutin sohvaksi, ja asetin sen yläpuolelle kaappeja. Jos vain sää sallii, asetan sitten ulos vaunun edustalle pöydän ja tuoleja.”
Vaunun sivustalla on pieni pöytä, jolla on asianmukaisesti mansikkalasipullossa mehua. Puhallettava tölkinalusta on niin ikään pöydällä, ja tietenkin kestokukkakimppu. Pienissä kulhoissa on karkkeja, kuten myös sisällä Leppiksessä. Pöydän lisäksi vihreälle veralle on asetettu kynnysmatto ja kolme retkituolia. Vieressä on myös auringonottotuoli, jolla voi halutessaan lepäillä. Tämä ulkokattaus on Piialle tärkeä. Siihen liittyy tämän karavaanarinaisen tietty rutiini.
”Kun olen päässyt määränpäähäni, laitan ihan ensimmäiseksi tuolin ja pöydän ulos. Ennen kuin alan tehdä muita järjestelyitä, juon aina lasillisen Baileys-kermalikööriä. Siitä tulee ihana, rento lomafiilis.”

Tilaihme
Esittelykierros Reissuleppiksessä jatkuu kaappien tutkimisella. Tilaihme näyttää taas, mitä kaikkea voikaan pieneen tilaan mahduttaa. Kaikesta huomaa, että olemme kauneudestaan huolehtivan naisen pikkuvaunussa. Eihän reissuun lähdetä ilman riittäviä hygienia- ja kauneustarvikkeita. Vaaleanpunaisista kaapeista löytyy muun muassa mittava vaatevarasto. Ulkopuolinen voi vähän ihmetellä, miten tuosta pinosta oikein löytää mitään. Piia kuitenkin tietää tasan tarkkaan, mitä missäkin on.
”Vaatteita on joka lähtöön. On myös värikkäitä asuja viihteelle tai bilettämään lähtemistä varten.”
Sitten hän ottaa esiin suloisen unihaalarin, johon hän pujahtaa ennen pinkkiin sänkyynsä asettumista.
”Tämä on aivan ihana, etenkin jos on vähän viileä ilma.”
Pinkkien kaapinovien takaa löytyy oikeastaan vaikka mitä. Piian availlessa kaappeja, hän varmistaa kädellä, ettei niistä putoile mitään alas, vähän kuin lentokoneessa. Ruokakaapista löytyy suolaa, sokeria, säilykemandariineja ja oliiveja. Hyvin säilyvää tavaraa siis. Etenkin teetä on kaapissa valmiina, ja sitä varten astiakaapista löytyy myös vedenkeitin.
”Rakastan teetä, jota juon paljon. En juurikaan kokkaile vaunussani, vaikka sekin on mahdollista. Käytän leirintäalueiden palveluita ja paikallisia myymälöitä, kun olen reissussa. Jääkaapissa on lähinnä jugurttia.”

Suomipop raikaa
Pikku-Leppiksessä on tietenkin myös vessa. Se avautuu, kuinkas muuten, pinkin oven takaa. Vessan kaapissa on valtavasti erilaisia naisille sopivia tuotteita. On tietenkin dödöt ja hammastahnat, mutta myös kuivashampoota. Piian pitkät vaaleat hiukset voisivat muuten olla haasteelliset pestä pikkuruisessa vessassa, vaikka sinne vesi tuleekin.
”Käyn pesulla leirintäalueilla, jolloin myös pesen hiukset vedellä. Vessassa on ihan hyvä käydä pissalla, mutta muuten käytän mieluummin yleisiä vessoja.”
On aika esitellä myös pelikaappi. Reissuleppiksessä ei aika tule pitkäksi, vaikka ulkona sataisi. Kaapissa on lukuisia seurapelejä aina Kimblestä lähtien sekä tietenkin pelikortit. Kenen kanssa Piia sitten näitä pelejä pelaa? Reissuleppis on tilaihme myös ihmisiä ajatellen.
”Enimmillään täällä on ollut yhdeksän henkilöä iltaa viettämässä. Hyvällä säällä voimme tietenkin levittäytyä ulos, mutta kyllä täällä sisälläkin mahtuu olemaan yllättävän monta ystävää. Kun kierrän Leppiksellä, ehdin myös tavata tuttuja muualla Suomessa. Festareilla olemme ensin etkoilla täällä. On kiva piipahtaa Reissuleppiksessä myös kesken bändi-illlan. Tämä sellainen ihana tukikohta”, Piia kuvailee.
Paitsi värikkään asuntovaununsa takia, hän saattaa olla muutenkin harvinaisuus peruskaravaanareiden keskuudessa. Harva nainen lähtee vaunuinensa tien päälle yksin. Piia sanoo olevansa sosiaalinen introvertti. Vaikka seura on mukavaa, hän viihtyy loistavasti myös yksin.
”Kun starttaan vetoauton, olen jo lomalla. Ei tarvitse odottaa päämäärää, vaan matka on jo minulle lomaa. Autossa on avattuna hot rod -pussi ja radiosta tulee suomipoppia tai -rockia. Siitä tulee ihana fiilis!”

Vanhemmat reissasivat
Miten sitten Reissuleppis-matkailu sai alkunsa? Piia kertoo, että hän oli jo lapsena isovanhempiensa ja vanhempiensa kanssa karavaanarireissuilla. Sitten ”harrastus” jäi mutta viisi vuotta sitten kaikki muuttui. Tarinaan liittyy haikeuttakin.
”Äitini kuoli äkillisesti. Hän oli innokas karavaanari. Äiti sanoi minulle usein, että hommaa itsellesi asuntovaunu. En alkuun innostunut, mutta kun äitini kuoli, ajattelin, että nyt olisi aika. Ensimmäisenä kesänä en erityisemmin innostunut karavaanielämästä, mutta sittemmin siitä on tullut minulle tärkeä tapa liikkua ja lomailla kesäisin.”
Hän ottaa kaapista mukin, jossa lukee ”Karavaanari on kaikkien kaveri – ja vitut on!” Piia huomauttaa, ettei hän itse juuri kiroile, mutta muki muistuttaa muiden autoilijoiden suhtautumisesta karavaanareihin, noihin ”teiden tukkohin”. Piia ymmärtää ärsytyksen.
”Onhan se ärsyttävää, jos itsellä on kiire ja edessä madellaan kahdeksaa kymppiä. Ei minustakaan oikein tykätty.”
Silloin puhkesi ajatus muuttaa tavallinen valkoinen Humppakopaksi kutsuttu asuntovaunu Leppäkertuksi. Puhuessaan asuntovaunustaan Piia käyttää pronominia hän. Reissuleppis on tärkeä kaveri, ja Piia myös juttelee sille – siis hänelle.
”Ilahduin, kun huomasin kanssa-autoilijoiden hymyilevän meidät nähdessään. Eivät vain lapset, vaan myös aikuiset hymyilevät ja vilkuttavat meidät nähdessään.”
Reissuleppis on hänelle myös omalla tavallaan turvasatama, jonka pinkkiin syleilyyn on illan tullen mukava nukahtaa. Sohvannurkassa loistavat kauniit kukkavalot. Makuu-sopen ikkunoita kiertävät vaaleanpunaiset ruusukkeet, joihin saa myös valoa. Lattialla pinkin pörrömaton päällä on hauska valaistu flamingo. Kaiken kruunaavat utuisenkauniit pinkit tähdet Reissuleppiksen sisäkatossa. Herätessään aamulle Piia ei aina itsekään tiedä, minne Reissu-leppis nokkansa kääntää.
”En suunnittele tarkasti reissujani. Se on osa tämän matkailun viehätystä.” l
Kommentit
Oma kommentti