Suomi on EU:n synkkä maa parisuhteisiin liittyvässä väkivallassa. Tänävuonna naisia on tapettu tavallista enemmän.
Teksti: Rami mäkinen kuva: ISTOCK
”En vieläkään voi uskoa, että olet todella poissa.”
”Olen niin kiitollinen että sain tuntea sinut ja olla opissasi.”
”Olemme menetyksestä murtuneita.”
Ystävien ja taiteilijatovereiden sosiaaliseen mediaan jättämät kommentit kertovat kaipuusta. Taiteilijapiireissä hyvin tunnettu keski-ikäinen nainen sai surmansa Kotkan Karhuvuoressa vapun jälkeisenä viikonloppuna.
Kaakkois-Suomen poliisi tutkii naisen kuolemaa henkirikoksena. Teosta epäilty 51-vuotias mies vangittiin murhasta epäiltynä Kymenlaakson käräjäoikeudessa 13. toukokuuta.
Uhri oli vangitun miehen puoliso. Tapauksesta on tulossa uusi surullinen merkintä synkkään tilastoon, johon kootaan lähisuhdeväkivallan uhrina kuolleet naiset.
Kotkan naissurma tapahtui kerrostaloasunnossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 9.–10. toukokuuta viikonloppuna. Asunnosta oli soitettu puhelu hätäkeskukseen.
Poliisin mukaan nainen oli surmattu teräaseella. Tekotapaa epäillään sen verran raa’aksi tai julmaksi, että rikosnimikkeenä tutkinnassa on murha eikä tappo.
Tapauksen tutkinnanjohtajana toimii rikoskomisario Hanna Toivanen. Hän antoi julkisuuteen vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen tiedotteen, jonka mukaan osapuolet olivat avioliitossa, eikä tekoon epäillä liittyvän kolmansia osapuolia. Teon tarkemmat taustat olivat yhä selvittelyjen alla.
Uhriksi joutunut nainen oli kuvataiteilija, joka teki opetustöitä. Hän oli syntyjään venäläinen.
Mies on kantasuomalainen. Hän on kirjailija, joka tosin päivätyökseen on toiminut teknisellä alalla. Hän on kirjoittanut useita romaaneja ja runokirjoja, jotka on julkaistu oma- tai palvelukustanteina. Mies on ollut ehdokkaana kunnallisvaaleissa, mutta ei tullut valituksi.
Poliisi jatkaa henkirikoksen tutkimista. Vangittu mies on esitutkinnassa ollut poliisin mukaan ”yhteistyössä”, mikä tarkoittanee sitä, että hän on ainakin kertonut poliisille oman käsityksensä asunnon tapahtumista. Syytteen nostamisen määräpäivä on syyskuussa.
Usein kyse parisuhteesta
Kotkan surma ei ollut tämän vuoden ensimmäinen tapaus, jossa lähipiiriin kuuluneen miehen epäillään surmanneen naisen. Todennäköisyyksien perusteella se ei jää myöskään viimeiseksi, sillä vuosi on vasta puolivälissä.
Tänä vuonna Suomessa oli toukokuun loppuun mennessä kuollut henkirikoksen uhrina jo yksitoista naista. Alkuvuodesta keskimääräinen tahti oli lähestulkoon naissurma joka toinen viikko.
Jos tilanne jatkuisi tasaisena, naissurmien määrä saattaisi tänä vuonna nousta lähelle kolmeakymmentä. Se olisi yli tavanomaisen, sillä viime vuosina määrät ovat vuositasolla olleet parinkymmenen luokkaa.
Suomi on naisiin kohdistuvassa väkivallassa EU:n kyseenalaista kärkikastia. Vuonna 2021 toteutetussa Eurostatin kyselytutkimuksessa Suomi oli sukupuolittuneen väkivallan ykkösmaa EU:ssa. Nuorten naisten kokemassa parisuhdeväkivallassa Suomi oli EU:n ykkönen: 58 prosenttia kertoi kokeneensa sitä, kun EU-maiden keskiarvo oli 36 prosenttia. Suomessa tutkimuksen toteutti Tilastokeskus.
Eeva-lehti on parin vuoden ajan kerännyt nettisivuilleen tapauskuvauksia Suomessa tehdyistä naissurmista sitä mukaa, kun niitä tulee ilmi. Uhreja on kaiken ikäisiä: Turussa kuoli nelikymppinen nainen 12. tammikuuta, Tampereella nuori nainen 18. tammikuuta. Kokkolassa surmattiin nuori nainen 6. helmikuuta ja Helsingin Malminkartanossa noin 70-vuotias nainen 7. helmikuuta. Ja niin edelleen.
Naisiin ja miehiin kohdistuvissa henkirikoksissa on eroja. Naiset päätyvät esimerkiksi huomattavasti miehiä useammin nykyisen tai entisen parisuhdekumppaninsa surmaamaksi. Näitä tapauksia on tänäkin vuonna kertynyt runsaasti, joskin useimpien esitutkinta on vielä kesken.
Alkuvuoden yhdestätoista naissurmasta seitsemässä epäilty tekijän on vahvistettu tai kerrottu mediassa olleen uhrin nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani. Neljässä tapauksessa tarkempaa tietoa uhrin ja tekijän suhteesta ei ole kerrottu julkisuuteen.
Parisuhde on merkittävä taustatekijä naisiin kohdistuvissa henkirikoksissa. Etenkin päättyneisiin suhteisiin liittyvissä henkirikoksissa esiintyy usein suunnitelmallisuutta. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi vuonna 2023 julkaistussa valtioneuvoston selvityksessä naisiin kohdistuvista parisuhdetapoista.
Käsittelyt kiireellisiksi?
Mitä asialle voisi tehdä? Miten voisi estää naisia joutumasta kumppaneidensa tai ex-kumppaneidensa surmaamaksi?
Kysytään päättäjältä, joka on itse nuori nainen ja jolle aihe on tuttu. Naisiin kohdistuvan ja sukupuolittuneen väkivallan torjuminen on Helsingin kaupunginvaltuutetun Iida Tanin (vihr), 29, kärkiteemoja poliitikkona.
Tani vastaa empimättä, että pitkällä tähtäimellä ratkaisun avain on pojat.
”Pitäisi vaikuttaa siihen, että pojat voivat hyvin ja saisivat kasvaa turvallisessa ympäristössä, joka ei tarjoa hedelmällistä maaperää naisvihamielisille asenteille”, Tani sanoo.
Kasvatuksen kautta etenevä kulttuurin ja asenneilmapiirin muuttaminen on kuitenkin hidas tie. Se ei auta juuri nyt käsillä olevaan ongelmaan.
Tanin mielestä lainsäädännössä pitäisi määritellä lähisuhdeväkivaltaan liittyvien rikosepäilyjen käsittely kiireelliseksi. Nykyään laissa on säännöksiä muun muassa alaikäisiin liittyvien rikosten kiireellisestä käsittelystä.
”Minusta samaa pitäisi soveltaa lähisuhdeväkivallassa. Tiedämme paljon tapauksia, joissa väkivaltaisessa suhteessa elänyt nainen on hakenut apua, mutta sen saaminen on kestänyt aivan liian kauan”, Tani sanoo.
Pahimmillaan on käynyt niin, että nainen on ehtinyt menettää henkensä.
”Viimeisimmän tietoni mukaan parisuhdeväkivaltaan liittyvät jutut käsitellään oikeusprosessissa keskimäärin hieman nopeammin kuin muut pahoinpitelyt. Silti mediaaniaika rikosilmoituksen jättämisestä käräjäoikeuden ratkaisuun on ollut noin 13 kuukautta. Käsittelyt pitäisi saada nopeammiksi”, Tani sanoo.
Pantavalvontaa lisättävä
Toinen konkreettinen asia, jolla parisuhdeväkivaltaan voisi puuttua lyhyellä tähtäimellä, on teknisen valvonnan lisääminen lähestymiskielloissa.
”Usein puhutaan, että mikseivät naiset vain lähde väkivaltaisesta suhteesta. On lukuisia tapauksia, joissa painostus ja vaino on jatkunut eron jälkeen. Pantavalvontaa voitaisiin näissä tilanteissa määrätä matalammalla kynnyksellä kuin nykyään, ja myös tätä prosessia pitäisi nopeuttaa”, Tani sanoo.
Tekninen valvonta laajennetuissa lähestymiskielloissa on ollut mahdollista lokakuussa 2023 voimaan astuneesta lainmuutoksesta lähtien. Hengen, terveyden tai vapaudenriiston vaarassa olevaa voidaan suojella määräämällä uhkaaja käyttämään jalkapantaa tai paikannuslaitteita.
Teknisen valvonnan käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Oikeusministeriön mukaan niitä on määrätty alle kymmenen vuodessa, vaikka odotukset olivat lakia säädettäessä moninkertaiset.
Oikeusministeriö on tänä keväänä käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitellään teknisesti valvotun lähestymiskiellon soveltamisalan laajentamista. Selvityksen tekee rikosoikeuden professori Sakari Melander.
”Laajennetun lähestymiskiellon tekninen valvonta oli odotettu uudistus, mutta sen käyttö on jäänyt valitettavan vähäiseksi. On tärkeä selvittää syyt tähän ja keinot korjata tilannetta, jotta vaarassa olevia väkivallan uhreja voidaan suojella paremmin”, oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoi ministeriön tiedotteessa 15. toukokuuta.
Selvityksen on määrä valmistua lokakuussa.
Kommentit
Oma kommentti