Lähes kuusi kymmenestä uskoo jäävänsä eläkkeelle myöhemmin kuin haluaisi. Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä on keskimäärin noin kolmen vuoden kuilu. Noin joka toinen epäilee työkykynsä kestämistä eläkeikään asti. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta Ilmarisen kyselytutkimuksesta, johon vastasi hieman yli 1 000 henkilöä.
Eläkeasiat ovat vastaajille hyvin ajankohtaisia. Hieman yli puolet, 53 prosenttia, ajattelee eläkeasioita melko tai hyvin usein. Vain noin 12 prosenttia kertoo ajattelevansa niitä harvoin tai ei koskaan. Eläkeasioiden ajankohtaisuutta selittää vastaajien ikäjakauma; aktiivisimmin kyselyyn vastasivat 60–64-vuotiaat.
Noin kolmen vuoden ero toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä
Kyselyn vastaajia pyydettiin arvioimaan, minkä ikäisenä he jäävät eläkkeelle. Jopa 58 prosenttia arvioi jäävänsä eläkkeelle selvästi myöhemmin kuin itse haluaisi. Arvioidun eläkeiän mediaani on 65 vuotta ja toivotun 63 vuotta. Yksittäisillä vastaajilla toivotun ja arvioidun eläkeiän välinen ero on keskimäärin noin kolme vuotta. Tämä kertoo konkreettisesti työuran pidentämisen ja yksilön omien toiveiden välisestä jännitteestä.
Viisi prosenttia vastaajista puolestaan uskoi jäävänsä eläkkeelle toivomaansa ajankohtaa aikaisemmin. Noin 37 prosentilla arvioitu ja toivottu eläkeikä ovat samat.
– Mielenkiintoista on, että todellinen käyttäytyminen näyttää kuitenkin kulkevan osin toiseen suuntaan. Ilmarisen työuraindeksin mukaan kolmannes alimpaan eläkeikäänsä asti töissä olleista on jatkanut töissä vielä puoli vuotta alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Vaikka kyselyssä osa toivoo pääsevänsä eläkkeelle aiemmin, tilastojen mukaan moni myös jatkaa töissä ja lykkää vanhuuseläkkeelle siirtymistä, kertoo Ilmarisen eläkepäällikkö Outi Pekkarinen.
Kestääkö työkyky maaliin asti?
51 prosenttia uskoo olevansa työkykyinen eläkeikäänsä saakka, 31 prosenttia vastasi ”ehkä” ja 18 prosenttia arvioi, ettei oma työkyky riitä eläkeikään asti. Nykyisen työkyvyn mediaani on silti korkea, 8 asteikolla 0–10. Tulokset kertovat, ettei huoli liity välttämättä tämänhetkiseen huonoon työkykyyn, vaan epävarmuuteen siitä, kestääkö työkyky vielä jäljellä olevat työvuodet.
– Vastaajia huolettaa erityisesti se, riittävätkö terveys, toimintakyky ja voimat vanhuuseläkeikään saakka. Samalla eläkeaikaan kohdistuu vahva vapauden odotus: ihmiset toivovat aikaa läheisille, harrastuksille, matkustamiselle ja itselle tärkeille asioille, summaa Ilmarisen johtava asiantuntija Anssi Smedlund.
– Hyvää ja aktiivista eläkeaikaa haluttaisiin elää silloin, kun siihen on vielä terveyttä ja toimintakykyä, Smedlund toteaa.
Työkyvyn tukeminen alkaa ennen ongelmien syntymistä
Ilmarisen alkuvuodesta julkaisema Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimus osoittaa, että työkykyjohtamisen arjen käytännöt ovat jo vakiintuneet suomalaisissa yrityksissä, mutta suunnitelmallisuudessa on edelleen parantamisen varaa. Jopa 40 prosentilta yrityksistä puuttuu hyvä kirjallinen työkykyjohtamisen suunnitelma, ja vain noin puolet seuraa tavoitteidensa toteutumista. Tulokset kertovat, että ennaltaehkäisevälle, suunnitelmalliselle työkykyjohtamiselle on edelleen selvä tarve.
FAKTA: Kohti huomisen eläkeaikaa 2026 -tutkimus
- Ilmarisen tutkimus selvitti ajatuksia eläkkeestä, eläkeiästä ja eläkeajasta.
- Kyselyyn vastasi kesä-heinäkuun aikana 1 127 Ilmarisen vakuutettua. Vastaajat ovat iältään 17–69-vuotiaita. Tulokset kuvaavat hyvin suomalaisia yksityisen sektorin palkansaajia.
- Vastaajista 63 prosenttia oli vähintään 60-vuotiaita, alle 45-vuotiaita oli noin 15 prosenttia.
- Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen vakuutetuille työikäisille nyt ensimmäistä kertaa.
Kommentit
Oma kommentti